Sukevan vankilatilan geenipankkikarjan säilyttämisvaihtoehdot kustannusvaikutuksineen:
maa- ja metsätalousministeriö
22.07.2007
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 16/2007
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-345-4Tiivistelmä
Alkuperäisten kotieläinrotujen geenien säilytys perustuu Suomen kansalliseen eläingeenivaraohjelmaan. Alkuperäisrotujen suojelu on taloudellis-biologisin, tieteellisin ja kulttuurihistoriallisin syin perusteltua. Kotieläinten alkuperäisrotujen geenivarojen suojelua on Suomessa toteutettu perustamalla erityiset geenipankkikarjat itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjalle sekä suomenlampaalle Pelson ja Sukevan vankiloiden maatiloille. Sukevan vankilan avovankilaosasto, jossa sijaitsee itä- ja länsisuomenkarjan elävä geenipankki, suljetaan. Itä-Suomen aluevankilan strategisena ja toiminnallisena valintana on, että Sukevan vankilan avovankilaosaston toiminta lakkaa 1. kesäkuuta 2008. Päätöksen myötä itäsuomenkarjan ja länsisuomenkarjan kasvatus Sukevan vankilatilalla päättyy. Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja asetti 5.3.2007 päivätyllä kirjeellä (diaarinumero MMM009:00/2007) työryhmän selvittämään eri ratkaisuvaihtoehdot, joilla turvataan Sukevan vankilatilan (Iskolan) alkuperäisrotuisen geenipankkikarjan säilyttäminen.
Työryhmä kokoontui viisi kertaa. Työryhmän toimintaan on osallistunut asiantuntijoita. Työryhmä tarkasteli viittä eri vaihtoehtoa Sukevan geenipankkikarjan uudeksi sijoituspaikaksi: vankilatilat, yksityinen maatila, maatalousyrittäjä Sukevan vankilatilalla, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja opetusmaatilat. Eri vaihtoehtojen soveltuvuutta arvioitiin seuraaviin kriteerein: kansallisen eläingeenivaraohjelman tavoitteiden toteutuminen eri vaihtoehdoissa, suojelutyön pitkäjänteisyys uudessa paikassa, sijoitettavien eläinten määrä, sijoitusaikataulu ja kustannukset. Vaihtoehtojen kartoituksen aikana ilmeni, että kaikkia Sukevan vankilatilan geenipankin eläimiä ei voida sijoittaa yhteen paikkaan. Sukevan karjassa on maidontuotantoon käytettyjen 40 itäsuomenkarjan lehmän ohella 10 maidontuotantoon käytettyä länsisuomenkarjan lehmää ja 10 itäsuomenkarjan lehmää, joita on käytetty maisemanhoidollisiin tehtäviin heikon maidontuotantokyvyn vuoksi, mutta jotka ovat suvultaan merkittäviä itäsuomenkarjan rodussa.
Työryhmä suosittelee neljää sijoitusvaihtoehtoa:
1. Sukevan geenipankkikarja sijoitetaan Kainuun ammattiopiston (Seppälä) ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen (Tarvaala) opetusmaatiloille siten, että 40 itäsuomenkarjan lehmää sijoitetaan Kainuun ammattiopistoon Kajaaniin ja 10 Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskukseen Saarijärvelle, jonne sijoitetaan myös 10 länsisuomenkarjan lehmää.
2. Sukevan geenipankkikarja sijoitetaan Kainuun ammattiopiston ja Ahlmanin ammattiopiston opetusmaatiloille siten, että 40 itäsuomenkarjan lehmää sijoitetaan Kainuun ammattiopistoon Kajaaniin ja kahdeksan Ahlmanin ammattiopistoon Tampereelle, jonne sijoitetaan myös 10 länsisuomenkarjan lehmää.
3. Sukevan geenipankkikarja sijoitetaan Kainuun ammattiopiston, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman maatiloille siten, että 30 itäsuomenkarjan lehmää sijoitetaan Kainuun ammattiopistoon Kajaaniin ja 10 Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskukseen Saarijärvelle, jonne sijoitetaan myös 10 länsisuomenkarjan lehmää sekä 10 maisemanhoitoon käytettyä itäsuomenkarjan lehmää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalle Ruukkiin.
4. Sukevan geenipankkikarja sijoitetaan Kainuun ammattiopiston, Ahlmanin ammattiopiston ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman maatiloille siten, että 30 itäsuomenkarjan lehmää sijoitetaan Kainuun ammattiopistoon Kajaaniin ja 8 Ahlmanin ammattiopistoon Tampereelle, jonne sijoitetaan myös 10 länsisuomenkarjan lehmää sekä 10 maisemanhoitoon käytettyä itäsuomenkarjan lehmää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalle Ruukkiin.
Työryhmä kokoontui viisi kertaa. Työryhmän toimintaan on osallistunut asiantuntijoita. Työryhmä tarkasteli viittä eri vaihtoehtoa Sukevan geenipankkikarjan uudeksi sijoituspaikaksi: vankilatilat, yksityinen maatila, maatalousyrittäjä Sukevan vankilatilalla, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja opetusmaatilat. Eri vaihtoehtojen soveltuvuutta arvioitiin seuraaviin kriteerein: kansallisen eläingeenivaraohjelman tavoitteiden toteutuminen eri vaihtoehdoissa, suojelutyön pitkäjänteisyys uudessa paikassa, sijoitettavien eläinten määrä, sijoitusaikataulu ja kustannukset. Vaihtoehtojen kartoituksen aikana ilmeni, että kaikkia Sukevan vankilatilan geenipankin eläimiä ei voida sijoittaa yhteen paikkaan. Sukevan karjassa on maidontuotantoon käytettyjen 40 itäsuomenkarjan lehmän ohella 10 maidontuotantoon käytettyä länsisuomenkarjan lehmää ja 10 itäsuomenkarjan lehmää, joita on käytetty maisemanhoidollisiin tehtäviin heikon maidontuotantokyvyn vuoksi, mutta jotka ovat suvultaan merkittäviä itäsuomenkarjan rodussa.
Työryhmä suosittelee neljää sijoitusvaihtoehtoa:
1. Sukevan geenipankkikarja sijoitetaan Kainuun ammattiopiston (Seppälä) ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen (Tarvaala) opetusmaatiloille siten, että 40 itäsuomenkarjan lehmää sijoitetaan Kainuun ammattiopistoon Kajaaniin ja 10 Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskukseen Saarijärvelle, jonne sijoitetaan myös 10 länsisuomenkarjan lehmää.
2. Sukevan geenipankkikarja sijoitetaan Kainuun ammattiopiston ja Ahlmanin ammattiopiston opetusmaatiloille siten, että 40 itäsuomenkarjan lehmää sijoitetaan Kainuun ammattiopistoon Kajaaniin ja kahdeksan Ahlmanin ammattiopistoon Tampereelle, jonne sijoitetaan myös 10 länsisuomenkarjan lehmää.
3. Sukevan geenipankkikarja sijoitetaan Kainuun ammattiopiston, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman maatiloille siten, että 30 itäsuomenkarjan lehmää sijoitetaan Kainuun ammattiopistoon Kajaaniin ja 10 Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskukseen Saarijärvelle, jonne sijoitetaan myös 10 länsisuomenkarjan lehmää sekä 10 maisemanhoitoon käytettyä itäsuomenkarjan lehmää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalle Ruukkiin.
4. Sukevan geenipankkikarja sijoitetaan Kainuun ammattiopiston, Ahlmanin ammattiopiston ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman maatiloille siten, että 30 itäsuomenkarjan lehmää sijoitetaan Kainuun ammattiopistoon Kajaaniin ja 8 Ahlmanin ammattiopistoon Tampereelle, jonne sijoitetaan myös 10 länsisuomenkarjan lehmää sekä 10 maisemanhoitoon käytettyä itäsuomenkarjan lehmää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalle Ruukkiin.