Selvitys eri vaihtoehdoista hevosten teurastamisen järjestämiseksi
Avaa tiedosto
Lataukset:
maa- ja metsätalousministeriö
20.09.2007
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 17/2007This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-345-4Tiivistelmä
Maa- ja metsätalousministeriö asetti 1.3.2007 työryhmän, jonka tehtäväksi tuli tehdä ministeriölle selvitys eri vaihtoehdoista hevosten teurastuksen järjestämiseksi. Suomessa arvioidaan olevan runsaat 70 000 hevosta ja ponia, joista noin 4 000 poistuu vuosittain. Hevosista noin 1 000 teurastetaan elintarvikekäyttöä varten ja loput 3 000 hävitetään pääasiassa hautaamalla. Hevosten teurastamoon vientiä rajoittavat etenkin hevosenlihan alhainen tuottajahinta, hevosteurastamojen epätasainen maantieteellinen sijoittuminen, pitkät ja kalliit kuljetusmatkat sekä hevosten harrastuskäytön lisääntyminen. Teurastuksen esteenä voi olla myös hevosen rekisteröimättömyys tai sen saama lääkitys.
Nykyisin suuri osa poistettavista hevosista lopetetaan eläinlääkärin tai omistajan toimesta. Tällöin omistaja maksaa sekä hevosen lopettamisesta että ruhon loppusijoituksesta. Vaikeudet hevosen teurastuksessa ja ruhon loppusijoituksen kalleus ovat johtaneet joissakin tapauksissa vanhojen ja sairaiden hevosten kierrättämiseen omistajalta toiselle sekä kuolleiden eläinten hautaamiseen laittomille paikoille. Vuonna 2006 Suomeen tuotiin lähes miljoona kg jäädytettyä ja noin 50 000 kg tuoretta tai jäähdytettyä hevosenlihaa ulkomailta. Tuoreen lihan osuus oli lähes viisinkertaistunut vuoden 2005 tuontimäärään verrattuna, mikä osaltaan viestittää, että hevosenlihan kysyntä on kasvussa.
Työryhmä esittää hevosten teurastuksen ja muiden loppusijoitusvaihtoehtojen edistämiseksi useita toimenpiteitä. Työryhmän mukaan vuonna 2010 tavoitteena tulee olla, että hevosen teurastaminen on mahdollista koko maassa. Työryhmä ehdottaa hevosten teurastusmäärien kaksinkertaistamista nykyisestä. Lisää teurastuskapasiteettia tarvittaisiin erityisesti Itä- ja Keski-Suomeen. Kapasiteetin lisäämistä tulee tukea investointiavustuksilla. Teurastuskuljetusten järjestämiseksi työryhmä esittää kokeiluhanketta. Työryhmän näkemyksen mukaan hevosen lihan markkinointia tulee kehittää siten, että kysynnän lisäyksen kautta saadaan lihan hinta nousemaan. Myös muita hevosen loppusijoitustapoja on työryhmän mielestä kehitettävä. Sivutuotelaitosten ja tuhkaamojen palveluista on tiedotettava paremmin ja parannettava eläinten kuljetusmahdollisuuksia laitoksiin. Työryhmän käsityksen mukaan hevosen eri loppusijoitusvaihtoehdoista on tiedotettava aktiivisemmin hevosen omistajille. Teurastamisen esteiksi usein kuviteltujen lääkitsemis- tai lihan vientisäädösten vaikutuksista olisi tiedotettava teurastamoille, eläinlääkäreille ja hevosen omistajille.
Työryhmä on todennut, että EU:ssa uudistettavana oleva hevosten rekisteröintiä koskeva säädös edellyttänee, että hevosten rekisteröinti ja tunnistusmerkintä tulee täysin kattavaksi. Tämä kehitys edesauttaa hevosten turvallista teurastamista ja muuta loppusijoittamista. Työryhmä on myös pohtinut hevosen rekisteröintiin liittyvän pantti- tai kierrätysmaksun hyviä ja huonoja puolia. Työryhmä ei tässä vaiheessa esitä maksun käyttöönottoa, vaan edellyttää järjestelmän kustannusten ja hyötyjen tarkempaa selvittämistä. Työryhmän ehdotusten toteuttaminen maksaisi vuosittain noin 1,2 miljoonaa euroa seuraavien 3-4 vuoden aikana. Työryhmä ei ole ottanut kantaa siihen, mistä tällainen rahoitus muodostuisi.
Nykyisin suuri osa poistettavista hevosista lopetetaan eläinlääkärin tai omistajan toimesta. Tällöin omistaja maksaa sekä hevosen lopettamisesta että ruhon loppusijoituksesta. Vaikeudet hevosen teurastuksessa ja ruhon loppusijoituksen kalleus ovat johtaneet joissakin tapauksissa vanhojen ja sairaiden hevosten kierrättämiseen omistajalta toiselle sekä kuolleiden eläinten hautaamiseen laittomille paikoille. Vuonna 2006 Suomeen tuotiin lähes miljoona kg jäädytettyä ja noin 50 000 kg tuoretta tai jäähdytettyä hevosenlihaa ulkomailta. Tuoreen lihan osuus oli lähes viisinkertaistunut vuoden 2005 tuontimäärään verrattuna, mikä osaltaan viestittää, että hevosenlihan kysyntä on kasvussa.
Työryhmä esittää hevosten teurastuksen ja muiden loppusijoitusvaihtoehtojen edistämiseksi useita toimenpiteitä. Työryhmän mukaan vuonna 2010 tavoitteena tulee olla, että hevosen teurastaminen on mahdollista koko maassa. Työryhmä ehdottaa hevosten teurastusmäärien kaksinkertaistamista nykyisestä. Lisää teurastuskapasiteettia tarvittaisiin erityisesti Itä- ja Keski-Suomeen. Kapasiteetin lisäämistä tulee tukea investointiavustuksilla. Teurastuskuljetusten järjestämiseksi työryhmä esittää kokeiluhanketta. Työryhmän näkemyksen mukaan hevosen lihan markkinointia tulee kehittää siten, että kysynnän lisäyksen kautta saadaan lihan hinta nousemaan. Myös muita hevosen loppusijoitustapoja on työryhmän mielestä kehitettävä. Sivutuotelaitosten ja tuhkaamojen palveluista on tiedotettava paremmin ja parannettava eläinten kuljetusmahdollisuuksia laitoksiin. Työryhmän käsityksen mukaan hevosen eri loppusijoitusvaihtoehdoista on tiedotettava aktiivisemmin hevosen omistajille. Teurastamisen esteiksi usein kuviteltujen lääkitsemis- tai lihan vientisäädösten vaikutuksista olisi tiedotettava teurastamoille, eläinlääkäreille ja hevosen omistajille.
Työryhmä on todennut, että EU:ssa uudistettavana oleva hevosten rekisteröintiä koskeva säädös edellyttänee, että hevosten rekisteröinti ja tunnistusmerkintä tulee täysin kattavaksi. Tämä kehitys edesauttaa hevosten turvallista teurastamista ja muuta loppusijoittamista. Työryhmä on myös pohtinut hevosen rekisteröintiin liittyvän pantti- tai kierrätysmaksun hyviä ja huonoja puolia. Työryhmä ei tässä vaiheessa esitä maksun käyttöönottoa, vaan edellyttää järjestelmän kustannusten ja hyötyjen tarkempaa selvittämistä. Työryhmän ehdotusten toteuttaminen maksaisi vuosittain noin 1,2 miljoonaa euroa seuraavien 3-4 vuoden aikana. Työryhmä ei ole ottanut kantaa siihen, mistä tällainen rahoitus muodostuisi.