Selvitys hukkakauralainsäädännön vaikutuksista 2007
Lataukset:
maa- ja metsätalousministeriö
2007
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 18/2007This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-350-8Tiivistelmä
Elintarvike- ja rehuraaka-aineen saannin turvaaminen ja tuotannon onnistuminen perustuvat korkealaatuisten
tuotantopanosten käyttöön. Kasvinviljelyssä määrällisesti riittävän ja hyvälaatuisen raaka-aineen
tuotanto perustuu laadukkaaseen ja puhtaaseen, rikkasiemenistä vapaaseen kylvösiemeneen.
Myös lopputuotteen on oltava puhdasta muista lajeista ja lajikkeista, rikkoutuneista jyvistä, vieraista
ainesosista ja rikkasiemenistä.
Hukkakaura (hukkakauralla tarkoitetaan lajeja Avena fatua, Avena ludovicina ja Avena sterilis) on
erityisesti viljanviljelyä ja kylvösiementuotantoa haittaava yksivuotinen rikkakasvi. Se lisääntyy
nopeasti, leviää tehokkaasti ja koska sen siemen saattaa säilyä maassa itämiskykyisenä vuosia, se on
myös vaikeasti hävitettävissä. Naapuritilan lieväkin hukkakaurasaastunta leviää esimerkiksi
eläinten, tulvien, puinnin, tilan rahtitöiden tai siemenkauppalain vastaisesti markkinoitavan
siemenen välityksellä muille tiloille ja aiheuttaa kustannuksia ja työtä. Lohkolle iskeytyessään
hukkakaura valtaa alaa muilta kasveilta, voi vallata yhden peltolohkon kokonaan tai pahimmillaan
tilan koko peltoalan.
Orastumisen jälkeen hukkakaura kasvaa hitaammin kuin vilja. Se kehittää ensin voimakkaan juuriston,
jonka avulla se myöhemmin kasvaa nopeasti viljan seassa muuta kasvustoa korkeammaksi.
Hukkakauran tuottamien siementen määrä vaihtelee suuresti ja riippuu röyhylle tulon ajankohdasta
ja kasvuston kilpailusta. Hukkakaura tuleentuu aikaisin ja varistaa herkästi siemenensä maahan.
Siemenistä enintään 5–10 prosenttia itää samana syksynä. Loput siemenistä säilyvät itämislevossa
talven yli ja itävät vasta seuraavana keväänä. Syksyllä orastuvat hukkakaurat eivät talvehdi. Jos
peltoa ei muokata syksyllä, myös osa maan pinnalle jääneistä siemenistä tuhoutuu talven aikana.
Lämpötila ja maan kosteus vaikuttavat siemenen itämislevon pituuteen ja siemeniä hajottavien pieneliöiden
toimintaan. Ladossa ja kuivassa olkikasassa siemen voi olla hyvin pitkäikäinen. Hukkakaura
viihtyy multamailla, missä huomattava osa maan pintakerroksen siemenistä orastuu. Siemenessä
on riittävästi vararavintoa itämistä varten jopa 15–20 cm:n syvyydessä. Tällaiset yksilöt
orastuvat tavallisesti muita hukkakaurayksilöitä myöhemmin ja kemiallinen torjunta ei näin ollen
tehoa kyseisiin yksilöihin.
tuotantopanosten käyttöön. Kasvinviljelyssä määrällisesti riittävän ja hyvälaatuisen raaka-aineen
tuotanto perustuu laadukkaaseen ja puhtaaseen, rikkasiemenistä vapaaseen kylvösiemeneen.
Myös lopputuotteen on oltava puhdasta muista lajeista ja lajikkeista, rikkoutuneista jyvistä, vieraista
ainesosista ja rikkasiemenistä.
Hukkakaura (hukkakauralla tarkoitetaan lajeja Avena fatua, Avena ludovicina ja Avena sterilis) on
erityisesti viljanviljelyä ja kylvösiementuotantoa haittaava yksivuotinen rikkakasvi. Se lisääntyy
nopeasti, leviää tehokkaasti ja koska sen siemen saattaa säilyä maassa itämiskykyisenä vuosia, se on
myös vaikeasti hävitettävissä. Naapuritilan lieväkin hukkakaurasaastunta leviää esimerkiksi
eläinten, tulvien, puinnin, tilan rahtitöiden tai siemenkauppalain vastaisesti markkinoitavan
siemenen välityksellä muille tiloille ja aiheuttaa kustannuksia ja työtä. Lohkolle iskeytyessään
hukkakaura valtaa alaa muilta kasveilta, voi vallata yhden peltolohkon kokonaan tai pahimmillaan
tilan koko peltoalan.
Orastumisen jälkeen hukkakaura kasvaa hitaammin kuin vilja. Se kehittää ensin voimakkaan juuriston,
jonka avulla se myöhemmin kasvaa nopeasti viljan seassa muuta kasvustoa korkeammaksi.
Hukkakauran tuottamien siementen määrä vaihtelee suuresti ja riippuu röyhylle tulon ajankohdasta
ja kasvuston kilpailusta. Hukkakaura tuleentuu aikaisin ja varistaa herkästi siemenensä maahan.
Siemenistä enintään 5–10 prosenttia itää samana syksynä. Loput siemenistä säilyvät itämislevossa
talven yli ja itävät vasta seuraavana keväänä. Syksyllä orastuvat hukkakaurat eivät talvehdi. Jos
peltoa ei muokata syksyllä, myös osa maan pinnalle jääneistä siemenistä tuhoutuu talven aikana.
Lämpötila ja maan kosteus vaikuttavat siemenen itämislevon pituuteen ja siemeniä hajottavien pieneliöiden
toimintaan. Ladossa ja kuivassa olkikasassa siemen voi olla hyvin pitkäikäinen. Hukkakaura
viihtyy multamailla, missä huomattava osa maan pintakerroksen siemenistä orastuu. Siemenessä
on riittävästi vararavintoa itämistä varten jopa 15–20 cm:n syvyydessä. Tällaiset yksilöt
orastuvat tavallisesti muita hukkakaurayksilöitä myöhemmin ja kemiallinen torjunta ei näin ollen
tehoa kyseisiin yksilöihin.