Perunatärkkelyksen tuotannon strategia 2006-2013
maa- ja metsätalousministeriö
19.06.2006
Julkaisusarja:
maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 10/2006This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-453-266-2Tiivistelmä
Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä on laatinut strategian perunatärkkelyksen tuotannolle vuosille 2006 - 2013. Strategian laatimisen pohjaksi työryhmä selvitti perunatärkkelyksen tuotantoketjun nykytilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Työryhmä arvioi myös toimialan muutospaineita sekä laati toimenpide-ehdotuksia ja kannanottoja, joiden avulla suomalaisen perunatärkkelystuotannon toimintaedellytykset voidaan turvata.
Jotta suomalainen perunatärkkelystoimiala olisi elinvoimainen ja kehittyvä,
• tärkkelysperunan viljelyn tulee olla kannattavaa ja riittävän houkutteleva tuotantovaihtoehto viljelijöille,
• perunatärkkelysteollisuuden toiminnan tulee olla kannattavaa ja innovatiivista globaaleilla markkinoilla,
• lopputuotteiden tulee vastata asiakkaiden eli paperi- ja elintarviketeollisuuden sekä kuluttajien odotuksia,
• toimintaympäristön on oltava vakaa ja kannustava.
Tehokkain tapa parantaa tärkkelysperunaviljelyn hehtaarikohtaista tuottoa on perunan tärkkelyspitoisuuden ja -sadon nostaminen. Tärkkelyspitoisuuden noustessa myös tehtaan jalostettua tärkkelystonnia kohti lasketut kustannukset alentuvat. Työryhmä esittää kannanottonaan, että tuotannon kannattavuuden säilyttämiseksi ja parantamiseksi hehtaarikohtaisen tärkkelyssaannon tulisi nousta nykyisestä 1 000 kilolla vuoteen 2013 mennessä. Työryhmä ehdottaa, että kaikilla tärkkelysperunatiloilla otettaisiin käyttöön vuoteen 2013 mennessä lohkokohtaisiin tietoihin perustuva viljelytekniikka.
Kiinteitä kustannuksia tuotettua yksikköä kohti voidaan alentaa viljelyalaa kasvattamalla. Työryhmä esittää kannanottonaan, että tärkkelysperunan keskimääräisen viljelyalan tulisi nousta nykyisestä 11 hehtaarista 15 hehtaariin vuoteen 2013 mennessä. Yhteiskoneiden käytöllä voidaan parantaa riskien hallintaa ja pienentää hehtaarikohtaista korjuukustannusta olennaisesti. Työryhmä esittää kannanottonaan, että tilojen välistä koneyhteistyötä tulisi lisätä. Koneyhteistyössä tulee huolehtia siitä, että nykyinen hyvä kasvitauti- ja -tuholaistilanne säilyy. Viljelijöiden tietoisuutta koneyhteistyön eduista ja sen pelisäännöistä tulisi lisätä aktiivisella tiedottamisella.
Pohjoisista luonnonolosuhteista johtuen tärkkelysperunan kiintiö- ja vähimmäishintajärjestelmän merkitys on Suomessa muita tuottajamaita keskeisempi. Työryhmä esittää kannanottonaan, että jäsenmaakohtaiset tuotantokiintiöt tulee säilyttää osana tärkkelysperunan EU-tukijärjestelmää. Mikäli kiintiömääriä tarkistetaan, tulee siinä huomioida tuotanto- ja kulutusmäärien suhde eri jäsenvaltioissa. EU-tasolla säädettyä vähimmäishintajärjestelmää tulisi jatkaa tärkkelysperunan markkinajärjestelmää uudistettaessa.
Suomessa tukijärjestelmien, erityisesti tuotantosidonnaisten tukien, merkitys tuotantoedellytysten turvaamisessa on keskeinen. Työryhmä esittää kannanottonaan, että tärkkelysperunatuotannon taloudellisten kannustimien säilyttämiseksi EU:n tuotantosidonnainen tuki tulisi säilyttää nykytasolla ja tuotantosidonnaisia kansallisia tukia tulisi voida maksaa jatkossakin. Työryhmä pitää tärkeänä kestävän kehityksen ja ympäristönäkökohtien huomioimista tärkkelysperunan tuotannossa. Tukijärjestelmien ehtojen tulisi edesauttaa tärkkelyssatoon ja sen laatuun liittyvien tavoitteiden saavuttamista.
Perunatärkkelyksestä käytetään 80 prosenttia paperiteollisuudessa. Tämä on tärkkelysteollisuudelle sekä mahdollisuus että uhkatekijä. Työryhmä esittää kannanottonaan, että teollisuuden tulisi yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa panostaa tuotekehitykseen ja perunatärkkelyksen uusien käyttökohteiden etsimiseen. Suomen olosuhteisiin sopivat tärkkelysperunalajikkeet ovat tärkeitä alan kilpailukyvyn kannalta. Keski-Euroopassa käytetyt myöhäiset lajikkeet eivät sovi Suomen viljelyolosuhteisiin. Tämän vuoksi työryhmä pitää tärkeänä Suomen olosuhteisiin soveltuvien tärkkelysperunalajikkeiden jalostusta. Lisäksi työryhmä katsoo tärkeäksi turvata tärkkelysperunatutkimuksen toimintaedellytykset.
Jotta suomalainen perunatärkkelystoimiala olisi elinvoimainen ja kehittyvä,
• tärkkelysperunan viljelyn tulee olla kannattavaa ja riittävän houkutteleva tuotantovaihtoehto viljelijöille,
• perunatärkkelysteollisuuden toiminnan tulee olla kannattavaa ja innovatiivista globaaleilla markkinoilla,
• lopputuotteiden tulee vastata asiakkaiden eli paperi- ja elintarviketeollisuuden sekä kuluttajien odotuksia,
• toimintaympäristön on oltava vakaa ja kannustava.
Tehokkain tapa parantaa tärkkelysperunaviljelyn hehtaarikohtaista tuottoa on perunan tärkkelyspitoisuuden ja -sadon nostaminen. Tärkkelyspitoisuuden noustessa myös tehtaan jalostettua tärkkelystonnia kohti lasketut kustannukset alentuvat. Työryhmä esittää kannanottonaan, että tuotannon kannattavuuden säilyttämiseksi ja parantamiseksi hehtaarikohtaisen tärkkelyssaannon tulisi nousta nykyisestä 1 000 kilolla vuoteen 2013 mennessä. Työryhmä ehdottaa, että kaikilla tärkkelysperunatiloilla otettaisiin käyttöön vuoteen 2013 mennessä lohkokohtaisiin tietoihin perustuva viljelytekniikka.
Kiinteitä kustannuksia tuotettua yksikköä kohti voidaan alentaa viljelyalaa kasvattamalla. Työryhmä esittää kannanottonaan, että tärkkelysperunan keskimääräisen viljelyalan tulisi nousta nykyisestä 11 hehtaarista 15 hehtaariin vuoteen 2013 mennessä. Yhteiskoneiden käytöllä voidaan parantaa riskien hallintaa ja pienentää hehtaarikohtaista korjuukustannusta olennaisesti. Työryhmä esittää kannanottonaan, että tilojen välistä koneyhteistyötä tulisi lisätä. Koneyhteistyössä tulee huolehtia siitä, että nykyinen hyvä kasvitauti- ja -tuholaistilanne säilyy. Viljelijöiden tietoisuutta koneyhteistyön eduista ja sen pelisäännöistä tulisi lisätä aktiivisella tiedottamisella.
Pohjoisista luonnonolosuhteista johtuen tärkkelysperunan kiintiö- ja vähimmäishintajärjestelmän merkitys on Suomessa muita tuottajamaita keskeisempi. Työryhmä esittää kannanottonaan, että jäsenmaakohtaiset tuotantokiintiöt tulee säilyttää osana tärkkelysperunan EU-tukijärjestelmää. Mikäli kiintiömääriä tarkistetaan, tulee siinä huomioida tuotanto- ja kulutusmäärien suhde eri jäsenvaltioissa. EU-tasolla säädettyä vähimmäishintajärjestelmää tulisi jatkaa tärkkelysperunan markkinajärjestelmää uudistettaessa.
Suomessa tukijärjestelmien, erityisesti tuotantosidonnaisten tukien, merkitys tuotantoedellytysten turvaamisessa on keskeinen. Työryhmä esittää kannanottonaan, että tärkkelysperunatuotannon taloudellisten kannustimien säilyttämiseksi EU:n tuotantosidonnainen tuki tulisi säilyttää nykytasolla ja tuotantosidonnaisia kansallisia tukia tulisi voida maksaa jatkossakin. Työryhmä pitää tärkeänä kestävän kehityksen ja ympäristönäkökohtien huomioimista tärkkelysperunan tuotannossa. Tukijärjestelmien ehtojen tulisi edesauttaa tärkkelyssatoon ja sen laatuun liittyvien tavoitteiden saavuttamista.
Perunatärkkelyksestä käytetään 80 prosenttia paperiteollisuudessa. Tämä on tärkkelysteollisuudelle sekä mahdollisuus että uhkatekijä. Työryhmä esittää kannanottonaan, että teollisuuden tulisi yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa panostaa tuotekehitykseen ja perunatärkkelyksen uusien käyttökohteiden etsimiseen. Suomen olosuhteisiin sopivat tärkkelysperunalajikkeet ovat tärkeitä alan kilpailukyvyn kannalta. Keski-Euroopassa käytetyt myöhäiset lajikkeet eivät sovi Suomen viljelyolosuhteisiin. Tämän vuoksi työryhmä pitää tärkeänä Suomen olosuhteisiin soveltuvien tärkkelysperunalajikkeiden jalostusta. Lisäksi työryhmä katsoo tärkeäksi turvata tärkkelysperunatutkimuksen toimintaedellytykset.