Ammattikorkeakoulujen rahoitustyöryhmän muistio
opetus- ja kulttuuriministeriö
31.01.2002
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmien muistioita 2002:4This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-409-6Tiivistelmä
Työryhmän tehtävänä oli kehittää ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmää nykyistä oikeudenmukaisemmaksi ja kannustavammaksi sekä nykyistä paremmin korkeakoulun infrastruktuurin tarpeita vastaavaksi.
Työryhmä on muistion ensimmäisessä luvussa kuvannut ammattikorkeakoululaitoksen kokonaisuutta. Toisessa luvussa on kuvaus valtionosuusjärjestelmästä ja ammattikorkeakoulujen nykyisestä rahoitusjärjestelmästä ja kolmannessa luvussa kuvaus ammattikorkeakoulujen taloudesta vuonna 2000. Neljännessä luvussa on kuvattu yliopistojen toimintamenobudjetointi sopimuskaudella 2001 - 2003.
Muistion viides luku sisältää nykytilanteen arviointia. Siinä on käsitelty ammattikorkeakoulujen talouden selvitysmiehen, professori Pentti Meklinin esittämiä näkökohtia asiasta sekä eri yhteyksissä esitetyn kritiikin pääasiallinen sisältö.
Muistion kuudennessa luvussa on esitetty työryhmän keskeiset ehdotukset. Työryhmä ei ehdota muutoksia valtion ja kuntien rahoitussuhteeseen. Ammattikorkeakoulujen rahoitus koostuisi jatkossakin valtion ja kuntien rahoitusosuudesta. Myös valtionosuuksien maksatuksen ehdotetaan säilyvän ennallaan. Hyväksyttävät, toteutuneet kustannukset muodostaisivat edelleen yksikköhinnan laskennan pohjan.
Työryhmä esittää, että jatkossa ei enää erotettaisi toisistaan käyttökustannuksia ja perustamishankkeita. Työryhmä ehdottaa mallia, jossa poistot olisivat kustannuspohjaan hyväksyttäviä menoja ja taseeseen kirjattavat erät otettaisiin kustannuspohjaan poistojen kautta.
Työryhmä katsoo, että yksikköhinnan tulisi nykyistä tasapuolisemmin kohdella eri kokoisia ja rakenteeltaan erilaisia ammattikorkeakouluja. Yksikköhinnan tulisi myös nykyistä paremmin kuvastaa ammattikorkeakoulun toiminnan erilaisia piirteitä. Uuteen järjestelmään on syytä sisältyä nykyistä parempaan toimintaan kannustavia tekijöitä. Työryhmä esittää, että yksikköhinta määrittyisi seuraavien kriteerien perusteella: kaikille tasasuuruinen erä, normiaikainen opiskelijamäärä, suoritetut tutkinnot sekä tutkimus- ja kehitystyö.
Muistion seitsemäntenä lukuna on kuvaus taloudellisista vaikutuksista ja kahdeksantena lukuna ehdotetut muutokset ammattikorkeakouluopinnoista annettuun lakiin sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin. Työryhmä esittää, että ammattikorkeakoulujen rahoituksen perussäännökset kirjoitetaan lakiin ammattikorkeakouluopinnoista. Sen sijaan valtion ja kuntien rahoitussuhteeseen liittyvät asiat säädettäisiin edelleen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa.
Työryhmän muistioon sisältyy eriävä mielipide liittyen ammattikorkeakoulukohtaisen yksikköhinnan määrittelyyn ja ehdotukseen selvittää ammatillisen opettajakoulutuksen asema rahoitusjärjestelmässä.
Työryhmä on muistion ensimmäisessä luvussa kuvannut ammattikorkeakoululaitoksen kokonaisuutta. Toisessa luvussa on kuvaus valtionosuusjärjestelmästä ja ammattikorkeakoulujen nykyisestä rahoitusjärjestelmästä ja kolmannessa luvussa kuvaus ammattikorkeakoulujen taloudesta vuonna 2000. Neljännessä luvussa on kuvattu yliopistojen toimintamenobudjetointi sopimuskaudella 2001 - 2003.
Muistion viides luku sisältää nykytilanteen arviointia. Siinä on käsitelty ammattikorkeakoulujen talouden selvitysmiehen, professori Pentti Meklinin esittämiä näkökohtia asiasta sekä eri yhteyksissä esitetyn kritiikin pääasiallinen sisältö.
Muistion kuudennessa luvussa on esitetty työryhmän keskeiset ehdotukset. Työryhmä ei ehdota muutoksia valtion ja kuntien rahoitussuhteeseen. Ammattikorkeakoulujen rahoitus koostuisi jatkossakin valtion ja kuntien rahoitusosuudesta. Myös valtionosuuksien maksatuksen ehdotetaan säilyvän ennallaan. Hyväksyttävät, toteutuneet kustannukset muodostaisivat edelleen yksikköhinnan laskennan pohjan.
Työryhmä esittää, että jatkossa ei enää erotettaisi toisistaan käyttökustannuksia ja perustamishankkeita. Työryhmä ehdottaa mallia, jossa poistot olisivat kustannuspohjaan hyväksyttäviä menoja ja taseeseen kirjattavat erät otettaisiin kustannuspohjaan poistojen kautta.
Työryhmä katsoo, että yksikköhinnan tulisi nykyistä tasapuolisemmin kohdella eri kokoisia ja rakenteeltaan erilaisia ammattikorkeakouluja. Yksikköhinnan tulisi myös nykyistä paremmin kuvastaa ammattikorkeakoulun toiminnan erilaisia piirteitä. Uuteen järjestelmään on syytä sisältyä nykyistä parempaan toimintaan kannustavia tekijöitä. Työryhmä esittää, että yksikköhinta määrittyisi seuraavien kriteerien perusteella: kaikille tasasuuruinen erä, normiaikainen opiskelijamäärä, suoritetut tutkinnot sekä tutkimus- ja kehitystyö.
Muistion seitsemäntenä lukuna on kuvaus taloudellisista vaikutuksista ja kahdeksantena lukuna ehdotetut muutokset ammattikorkeakouluopinnoista annettuun lakiin sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin. Työryhmä esittää, että ammattikorkeakoulujen rahoituksen perussäännökset kirjoitetaan lakiin ammattikorkeakouluopinnoista. Sen sijaan valtion ja kuntien rahoitussuhteeseen liittyvät asiat säädettäisiin edelleen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa.
Työryhmän muistioon sisältyy eriävä mielipide liittyen ammattikorkeakoulukohtaisen yksikköhinnan määrittelyyn ja ehdotukseen selvittää ammatillisen opettajakoulutuksen asema rahoitusjärjestelmässä.