Opintosetelikokeilu : työryhmän loppuraportti
opetus- ja kulttuuriministeriö
31.12.2001
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmien muistioita 2002:2This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-407-XTiivistelmä
Koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 1999-2004 mainitaan "Selvitetään kokeiluin opintosetelin käyttömahdollisuudet aikuiskoulutuksen rahoitusmuotona". Opetusministeriön toisen tietostrategian osahankkeena toimii Tietoyhteiskunnan kansalaisvalmiudet -hanke, jonka toimenpideohjelma tähtää kaikkien kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien parantamiseen. Mainitun hankkeen osahankkeeksi asetettiin 12.12.2000 valmisteluryhmä laatimaan ehdotusta opintosetelikokeilun toteutuksesta. Kokeilun tavoitteena on tietoyhteiskunnan perustaitojen hankkimisen helpottaminen erityisesti keski-ikäiselle ja eläkeläisväestölle, työelämän ulkopuolella oleville sekä erityisryhmille. Toimeksiannossa yhdistyy opintoseteli-idea tietoyhteiskunnan kansalaistaitojen hankkimiseen. Kokeilulla on tarkoitus samalla hankkia tietoa opintosetelin laajemmista käyttömahdollisuuksista aikuisopiskelun ja tarjonnan rahoitusmuotona.
Työryhmän tuli 30.4.2001 mennessä laatia suunnitelma kokeilun toteuttamisvaihtoehdoista vuoden 2002 talousarvion valmistelua silmälläpitäen sekä 31.12.2001 mennessä saadun palautteen pohjalta laatia tarkennettu kokeilun toimeenpanosuunnitelma. Toimeksiannon mukaan suunnitelman tulee sisältää ainakin: 1) selvitykset opintoseteli-idean tähänastisesta käytöstä ja 2) ehdotukset siitä kenelle opintoseteli kohdennettaisiin ja millaisin perustein, 3) ketkä ja mitkä tahot toimisivat opintosetelin toimittajina/myöntäjinä, 4) millaiseen opiskeluun tai palveluihin opintoseteliä voitaisiin käyttää ja 5) miten opintoseteli rahoitettaisiin.
Työryhmä väliraportti valmistui toukokuussa 200. Siinä työryhmä ehdotti, että ennen varsinaisen opintosetelikokeilun aloittamista olisi tarpeen järjestää jo vuonna 2001 alkava suppea pilottivaihe, jotta saataisiin kokemuksia kokeilun käytännön järjestelyistä. Pilottivaihe toteutettiin Kuusankoskella, Mikkelissä, Porissa, Tuusulassa ja Kittilässä. Opintosetelin arvo oli 500 mk käytettäväksi tietotekniikan peruskurssitasoiseen opiskeluun. Kohderyhminä olivat yli 60-vuotiaat, työttömät ja maahanmuuttajat. Pilottivaiheen käytännön järjestelyt ovat sujuneet hyvin. Seurantatietoa kokeilusta hankittiin pilottikunnilta, -oppilaitoksilta sekä opintoseteliopiskelijoilta. Myöhemmin asiasta valmistuu pro gradu-tutkielma.
Pilottivaiheen kokemusten perusteella työryhmä esittää, että vuonna 2002 opintosetelikokeilua laajennetaan. Kokeilua organisoisivat edelleen kunnat. Valittavien kokeilukuntien kanssa sovittaisiin kokeilun laajuudesta, organisoimisesta ja seurannasta. Niille jäisi kuitenkin mahdollisuus erilaisiin organisointitapoihin. Rahoitus osoitetaan kunnalle. Kokeilun kohderyhmänä olisivat työttömät, 60 tai 65 vuotta täyttäneet sekä maahanmuuttajat. Opintosetelin sisältö olisi tietotekniikan peruskurssitasoinen koulutus. Opintosetelin suuruudeksi ehdotetaan 100 euroa. Opintoseteliä voisi käyttää kaikissa julkisen valvonnan alaisissa oppilaitoksissa kotikunnassa tai muualla. Opintosetelin rahoitukseen vuonna 2002 ehdotetaan käytettäväksi 3 miljoonaa markkaa eli noin 500 000 euroa. Kokeilua tulisi voida jatkaa myös vuosina 2003 ja 2004. Paikkakuntien koon mukaan käytettävissä olisi noin 40 - 400 opintoseteliä paikkakuntaa kohden. Tämä tarkoittaisi keskimäärin 15 opiskelijan ryhminä 3 - 27 opintoryhmää. Työryhmä on tämän lisäksi pohtinut opintosetelin käyttömahdollisuuksia aikuiskoulutuksen rahoituksessa.
Työryhmän tuli 30.4.2001 mennessä laatia suunnitelma kokeilun toteuttamisvaihtoehdoista vuoden 2002 talousarvion valmistelua silmälläpitäen sekä 31.12.2001 mennessä saadun palautteen pohjalta laatia tarkennettu kokeilun toimeenpanosuunnitelma. Toimeksiannon mukaan suunnitelman tulee sisältää ainakin: 1) selvitykset opintoseteli-idean tähänastisesta käytöstä ja 2) ehdotukset siitä kenelle opintoseteli kohdennettaisiin ja millaisin perustein, 3) ketkä ja mitkä tahot toimisivat opintosetelin toimittajina/myöntäjinä, 4) millaiseen opiskeluun tai palveluihin opintoseteliä voitaisiin käyttää ja 5) miten opintoseteli rahoitettaisiin.
Työryhmä väliraportti valmistui toukokuussa 200. Siinä työryhmä ehdotti, että ennen varsinaisen opintosetelikokeilun aloittamista olisi tarpeen järjestää jo vuonna 2001 alkava suppea pilottivaihe, jotta saataisiin kokemuksia kokeilun käytännön järjestelyistä. Pilottivaihe toteutettiin Kuusankoskella, Mikkelissä, Porissa, Tuusulassa ja Kittilässä. Opintosetelin arvo oli 500 mk käytettäväksi tietotekniikan peruskurssitasoiseen opiskeluun. Kohderyhminä olivat yli 60-vuotiaat, työttömät ja maahanmuuttajat. Pilottivaiheen käytännön järjestelyt ovat sujuneet hyvin. Seurantatietoa kokeilusta hankittiin pilottikunnilta, -oppilaitoksilta sekä opintoseteliopiskelijoilta. Myöhemmin asiasta valmistuu pro gradu-tutkielma.
Pilottivaiheen kokemusten perusteella työryhmä esittää, että vuonna 2002 opintosetelikokeilua laajennetaan. Kokeilua organisoisivat edelleen kunnat. Valittavien kokeilukuntien kanssa sovittaisiin kokeilun laajuudesta, organisoimisesta ja seurannasta. Niille jäisi kuitenkin mahdollisuus erilaisiin organisointitapoihin. Rahoitus osoitetaan kunnalle. Kokeilun kohderyhmänä olisivat työttömät, 60 tai 65 vuotta täyttäneet sekä maahanmuuttajat. Opintosetelin sisältö olisi tietotekniikan peruskurssitasoinen koulutus. Opintosetelin suuruudeksi ehdotetaan 100 euroa. Opintoseteliä voisi käyttää kaikissa julkisen valvonnan alaisissa oppilaitoksissa kotikunnassa tai muualla. Opintosetelin rahoitukseen vuonna 2002 ehdotetaan käytettäväksi 3 miljoonaa markkaa eli noin 500 000 euroa. Kokeilua tulisi voida jatkaa myös vuosina 2003 ja 2004. Paikkakuntien koon mukaan käytettävissä olisi noin 40 - 400 opintoseteliä paikkakuntaa kohden. Tämä tarkoittaisi keskimäärin 15 opiskelijan ryhminä 3 - 27 opintoryhmää. Työryhmä on tämän lisäksi pohtinut opintosetelin käyttömahdollisuuksia aikuiskoulutuksen rahoituksessa.