Lukioselvitys: Kooste lukion nykytilaa ja kehittämistarpeita koskevista selvityksistä
Opetus- ja kulttuuriministeriö
22.11.2017
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:49This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-531-0Tiivistelmä
Lukioselvitys on kooste lukion nykytilaa ja kehittämistarpeita koskevista selvityksistä ja tutkimuksista. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt lukiokoulutuksen uudistuksen, jonka tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona, vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle. Keinoja tavoitteen saavuttamiseksi ovat yksilöllisemmät ja joustavammat opintopolut, niiden vaatima ohjaus ja tuki sekä oppiainerajat ylittävät opinnot ja korkeakouluyhteistyö. Lukioselvitys sisältää tilastotietoja lukiolaisista, lukiokoulutuksen järjestäjistä, oppilaitoksista, opettajien kelpoisuuksista sekä lukiokoulutuksen vetovoimasta. Pitkän matematiikan lukijoiden ja ylioppilaskokeissa kirjoittajien määrä on vähentynyt ja kielivaranto on kaventunut. Siirtyminen toiselta asteelta jatko-opintoihin on Suomessa OECD-maiden keskiarvoa hitaampaa. Kolmasosa ylioppilaista jatkaa suoraan lukion jälkeen jatko-opintoihin ja välivuotta pitävien määrä on kasvanut. Digitalisaatio, uusi pedagoginen ajattelu, oppilaiden ja opiskelijoiden tuen tarpeiden lisääntyminen, työelämän muutokset, globalisaatio, kulttuurisen moninaisuuden lisääntyminen sekä toimintakulttuurin muutokset haastavat opettajan osaamista yhä enemmän. Lukioissa vallitsee edelleen vahvana opettajien yksin toimimisen perinne. Oppiminen toisilta, yhdessä tekeminen ja muut kehittynyttä yhteisöllisyyttä ilmentävät käytänteet ovat Suomessa vertailumaita harvinaisempia. Lukiolaisten koulu-uupumus on lisääntynyt. Tytöistä noin viidennes ja pojista hieman alle 10 prosenttia kokee koulu-uupumusta. Lukiot toimivat yhteistyössä korkeakoulujen ja työelämän kanssa usein erilaisin tavoin. Yhteistyö on laajentunut, mutta toimintamallit ovat pysyneet alakohtaisina ja paikallisina. Kaikilla lukiolaisilla ei ole mahdollisuuksia saada kokemuksia kansainvälisestä toiminnasta, vaikka nuorten oma toimintaympäristö on yhä kansainvälisempi. Ulkomaanjaksoille lähtee vain noin joka yhdeksäs lukiolainen