Tulvavahinkotyöryhmä
maa- ja metsätalousministeriö
18.05.2006
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 16/2006This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-453-276-XTiivistelmä
Maa- ja metsätalousministeriö asetti 28.1.2005 työryhmän valmistelemaan poikkeuksellisista tulvista aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta annettujen säädösten uudistamista. Työryhmä otti nimekseen tulvavahinkotyöryhmä. Työryhmän työn tavoitteena oli poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lainsäädännön uudistaminen siten, että tulvavahinkojen korvauskäsittely on nykyistä yksinkertaisempaa ja nopeampaa ja että vahinkojen korvausperusteet ovat selkeät. Työryhmän tehtävänä oli lisäksi selvittää tulvavahinkojen korvaamisen vaihtoehtoiset menettelytavat ja lainsäädännön uudistustarpeet.
Työryhmä on selvittänyt valtion talousarvion ulkopuolisten rahastojen käyttömahdollisuuksia tulvavahinkojen korvaamisessa, vakuutusyhtiöiden mahdollisuutta korvata tulvavahinkoja, tulvavahinko- ja satovahinkosäädösten keskinäistä suhdetta sekä muissa valtioissa sovellettavia menettelyjä tulvavahinkojen korvaamisessa. Työryhmä on myös tarkastellut vaihtoehtoisia menettelytapoja tulvavahinkojen korvaamisessa. Selvitysten perusteella työryhmä on päätynyt ehdottamaan, että rakennuksille ja niissä olevalle irtaimistolle aiheutuvien tulvavahinkojen korvaaminen järjestettäisiin kiinteistöjen palovakuutuksiin liitettävän tulvavahinkovakuutuksen avulla.
Työryhmä ehdottaa, että laki poikkeuksellisista tulvista aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta kumotaan ja että samalla säädetään uusi tulvavakuutuslaki. Työryhmä on laatinut luonnoksen tulvavakuutuslain rakenteeksi ja alustavaksi sisällöksi. Lain ehdotetaan olevan voimassa määräajan, esimerkiksi 8–12 vuotta, minkä jälkeen vakuutusyhtiöillä voidaan arvioida olevan riittävästi tilastopohjaa ja kokemusta poikkeuksellisten tulvien vakuuttamiseksi. Näin ollen vakuutusmarkkinoita säädeltäisiin lailla vain niin kauan kuin katsotaan tarpeelliseksi riittävän vakuutusturvan ja -markkinoiden aikaansaamiseksi.
Tulvavakuutuksen piiriin sisällytettäisiin laissa määritellyn poikkeuksellisen vesistötulvan aiheuttamien vahinkojen lisäksi myös merenpinnan poikkeuksellisesta noususta, poikkeuksellisen runsaasta sateesta sekä ojien ja muiden vesistöä pienempien uomien poikkeuksellisesta tulvimisesta aiheutuvat vahingot. Tulvavahinkokorvauksia maksettaisiin näin ollen nykyisin voimassa olevaa valtion korvausjärjestelmää kattavammin ja mahdollisten korvauksensaajien joukko olisi nykyistä laajempi.
Lisäksi työryhmä ehdottaa muutoksia satovahinkolakiin ja yksityistielakiin. Työryhmä katsoo, että korvausjärjestelmän yhtenäistämisen ja menettelyn yksinkertaistamisen vuoksi säännökset puutarhatuotteille ja korjatulle sadolle aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta on tarkoituksenmukaista siirtää satovahinkolainsäädäntöön. Säännös yksityisteille sekä niiden rakenteille ja laitteille aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta siirrettäisiin puolestaan yksityisistä teistä annettuun lakiin, jossa jo nykyisin on säännökset yksityisteiden valtionavustuksista. Kasvavalle puustolle aiheutuvat tulvavahingot, joiden korvaaminen ei sisältyisi ehdotettuun vakuutusmalliin eikä edellä sanottuihin lakeihin, jäisivät korvattaviksi yksinomaan metsävakuutuksista, jotka kattavat jo nykyisin nämä vahingot.
Työryhmä pitää tärkeänä, että tulvavahinkojen korvausjärjestelmää uudistettaessa tulviin varautumista ja tulvantorjuntaa kehitetään edelleen. Työryhmä suosittaa, että riittävän rahoituksen turvaamiseksi valtion korvausjärjestelmän purkamisesta koituva säästö ohjattaisiin tulvariskien hallinnan kehittämiseen.
Työryhmä on selvittänyt valtion talousarvion ulkopuolisten rahastojen käyttömahdollisuuksia tulvavahinkojen korvaamisessa, vakuutusyhtiöiden mahdollisuutta korvata tulvavahinkoja, tulvavahinko- ja satovahinkosäädösten keskinäistä suhdetta sekä muissa valtioissa sovellettavia menettelyjä tulvavahinkojen korvaamisessa. Työryhmä on myös tarkastellut vaihtoehtoisia menettelytapoja tulvavahinkojen korvaamisessa. Selvitysten perusteella työryhmä on päätynyt ehdottamaan, että rakennuksille ja niissä olevalle irtaimistolle aiheutuvien tulvavahinkojen korvaaminen järjestettäisiin kiinteistöjen palovakuutuksiin liitettävän tulvavahinkovakuutuksen avulla.
Työryhmä ehdottaa, että laki poikkeuksellisista tulvista aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta kumotaan ja että samalla säädetään uusi tulvavakuutuslaki. Työryhmä on laatinut luonnoksen tulvavakuutuslain rakenteeksi ja alustavaksi sisällöksi. Lain ehdotetaan olevan voimassa määräajan, esimerkiksi 8–12 vuotta, minkä jälkeen vakuutusyhtiöillä voidaan arvioida olevan riittävästi tilastopohjaa ja kokemusta poikkeuksellisten tulvien vakuuttamiseksi. Näin ollen vakuutusmarkkinoita säädeltäisiin lailla vain niin kauan kuin katsotaan tarpeelliseksi riittävän vakuutusturvan ja -markkinoiden aikaansaamiseksi.
Tulvavakuutuksen piiriin sisällytettäisiin laissa määritellyn poikkeuksellisen vesistötulvan aiheuttamien vahinkojen lisäksi myös merenpinnan poikkeuksellisesta noususta, poikkeuksellisen runsaasta sateesta sekä ojien ja muiden vesistöä pienempien uomien poikkeuksellisesta tulvimisesta aiheutuvat vahingot. Tulvavahinkokorvauksia maksettaisiin näin ollen nykyisin voimassa olevaa valtion korvausjärjestelmää kattavammin ja mahdollisten korvauksensaajien joukko olisi nykyistä laajempi.
Lisäksi työryhmä ehdottaa muutoksia satovahinkolakiin ja yksityistielakiin. Työryhmä katsoo, että korvausjärjestelmän yhtenäistämisen ja menettelyn yksinkertaistamisen vuoksi säännökset puutarhatuotteille ja korjatulle sadolle aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta on tarkoituksenmukaista siirtää satovahinkolainsäädäntöön. Säännös yksityisteille sekä niiden rakenteille ja laitteille aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta siirrettäisiin puolestaan yksityisistä teistä annettuun lakiin, jossa jo nykyisin on säännökset yksityisteiden valtionavustuksista. Kasvavalle puustolle aiheutuvat tulvavahingot, joiden korvaaminen ei sisältyisi ehdotettuun vakuutusmalliin eikä edellä sanottuihin lakeihin, jäisivät korvattaviksi yksinomaan metsävakuutuksista, jotka kattavat jo nykyisin nämä vahingot.
Työryhmä pitää tärkeänä, että tulvavahinkojen korvausjärjestelmää uudistettaessa tulviin varautumista ja tulvantorjuntaa kehitetään edelleen. Työryhmä suosittaa, että riittävän rahoituksen turvaamiseksi valtion korvausjärjestelmän purkamisesta koituva säästö ohjattaisiin tulvariskien hallinnan kehittämiseen.