Maatalous-, maaseutu- ja elintarviketurvallisuustilastojen selvitystyöryhmän loppuraportti

Abstract

Kartoitettuaan toimeksiantonsa mukaisesti maataloutta, maaseutua ja elintarviketurvallisuutta koskevien tilastojen tuottamisen ja tähän liittyvän tietopalvelun nykytilan työryhmä toteaa, että se ei ole löytänyt perusteita muuttaa nykyisiä organisointirakenteita ja tehtävien vastuita lyhyellä aikavälillä. Toimintaympäristö on voimakkaiden muutosten kohteena ja toimintakentässä on paljon muita kehittämistarpeita (kuten muuttuvat tietotarpeet ja näihin reagoiminen), jotka ovat kiireellisemmin ratkaistavia asioita. Käytössä oleva tilastoviranomaismalli, jossa Tikellä ja Tilastokeskuksella on selkeät vastuut ja tehtävät, on hyvä ja sitä pitää jatkaa.

Uudet tilastot ja tilastoalueet toteutetaan voimassaolevan tilastoviranomaismallin mukaan. Maataloustilastoissa ja hallinnonalan tietopalveluissa käytetään usein samoja lähtöaineistoja: maataloushallinnon rekistereitä. Läheisellä yhteydellä rekistereihin ja osaamisen keskittämisellä voidaan tiedontuotantoprosessissa saavuttaa synergiaetuja. Synergiaetujen maksimoimiseksi on perusteltua pitää toiminnat lähekkäin.

Tilastokeskus on lanseerannut ajatuksen tilastoalan palvelukeskuksesta, joka tarjoaa tilastollista asiantuntemusta ja osaamista muille viranomaisille. Tilastollisen asiantuntemuksen tarjoaminen mahdollistaa muille virastoille ydintoimintoihin keskittymisen. Samalla myös laadittavien tilastojen tuotantoperiaatteet yhtenäistyvät ja lopputuotteen laatu tulee varmistetuksi. EU:n käytännesäännöt (code of practice) ja niiden tilastoeettiset periaatteet on otettava käyttöön kaikessa virallisessa tilastoinnissa lähivuosien aikana. Käytännesäännöt luovat puitteet riippumattoman ja luotettavan virallisen tilaston tuottamiselle mutta toisaalta ne asettavat erityisvaatimuksia tiedontuotannolle.

Tilastojen laatuvaatimusten johdosta on todettava, että nykyistä tarkemmin on kiinnitettävä huomiota siihen, mitä tuotetaan tilastoina ja mitä tietotarpeista voidaan tyydyttää hallinnollisena tiedontuotantona ja hallinnollisina raportteina. Kaikessa virallisessa tilastotoimessa on kiinnitettävä huomiota tilastojen kustannushyötynäkökulmiin. Tilastollisten periaatteiden ja määritelmien johdosta tilastollinen tiedontuotanto on suhteellisen kallista. Tavoitteena tulisi olla, että valtion tilastotoimen kokonaisuus hoidetaan mahdollisimman rationaalisesti ja tehokkaasti.

Tietotarpeiden haasteisiin vastaamiseksi on yhteistyötä ja koordinaatiota laajennettava kattamaan koko hallinnonala. Erityisesti tilastoviranomaisten välistä yhteistyötä on lisättävä ja tilastollista osaamista levitettävä muihin tilastojen tuottajiin päin. Yhteistyötä EU-tasolla ja Suomen linjausten laatimisessa tulee tehdä nykyistä tiiviimmin. Tilastoviranomaisten ja tilastoja laativien viranomaisten välistä ammatillista yhteistyötä voidaan lisätä mm. sähköisen tietopalvelun ja tietoportaalien kehittämisessä, sanasto- ja käsitetyön harmonisoinnissa, tilastokirjastopalvelujen keskittämisessä ja julkaisutoiminnassa.

Työryhmä suosittaa maataloustilastoinnin koordinaatioryhmän perustamista. Koordinointiryhmän työhön kutsutaan hallinnonalan keskeiset tiedontuottajat ja -käyttäjät siten, että edustettuna ovat ainakin maa- ja metsätalousministeriö (MMM), Tilastokeskus (TK), Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike), MTT Taloustutkimus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Metsäntutkimuslaitos (Metla), Maanmittauslaitos, Maaseutuvirasto (Mavi) ja Suomen Ympäristökeskus (SYKE).