Viljelijätukien sähköisen asioinnin esiselvitysprojekti. Loppuraportti
Avaa tiedosto
Lataukset:
maa- ja metsätalousministeriö
30.12.2004
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 1/2005This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-453-212-3Tiivistelmä
Odotukset maataloushallinnon tarjoamia verkkopalveluja kohtaan kasvavat jatkuvasti. Useat maatalousalan yritykset tarjoavat viljelijäasiakkailleen erilaisia Internetin kautta toimivia sähköisiä palveluja. Toisaalta myös maatalousyrittäjien tietotekniset valmiudet ovat jatkuvasti kehittyneet. Laki sähköisestä asioinnista (13/2003) määrittelee viranomaiselle velvoitteen mahdollisuuksiensa mukaan tarjota kansalaisille mahdollisuuden saada asiansa vireille hallinnossa sähköisiä kanavia käyttäen. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) verkkopalvelustrategiassa on linjattu tietyt kehittämistoimenpiteet ja aikataulu sähköisten palveluiden kehittämiselle. Strategian mukaisena tavoitteena on pilotoida suorien tukien sähköistä hakua vuonna 2005, ja että vuonna 2006 15-20 % maaseutuyrityksistä hakisi suoria tukia sähköisesti. Edellä kuvatuista syistä on MMM:n maatalousosaston toimeenpanolinjalla nähty tarpeelliseksi laatia suunnitelma sähköisen tukihaun kehittämiselle.
Viljelijätukien osalta sähköisenä palveluna on nyt käytössä viljelijätukien selailupalvelu. Palvelu otettiin käyttöön helmikuussa 2003, ja sillä on nyt noin 8500 viljelijäkäyttäjää. Selailupalvelun kautta viljelijöillä on mahdollisuus tutustua omiin tuki-, nautaeläin- ja maksatustietoihinsa. Vipupalvelun käyttöönoton myötä on saatu kokemuksia myöhempiä kehittämistoimenpiteitä varten, sillä sen toimintaympäristö on yksi vaihtoehto tulevan sähköisen tukihaun järjestelmäksi.
Viljelijöiden tarpeita sähköiselle asioinnille on etukäteen kartoitettu erillisessä tutkimuksessa. Selvitysten perusteella sähköisillä palveluilla on oma potentiaalinen käyttäjäkuntansa, mutta ainakaan toistaiseksi palveluita ei kovin voimakkaasti vaadita. Viljelijätukien toimeenpanon kannalta sähköisen asioinnin kehittäminen nähdään kuitenkin lähivuosien strategisesti merkittävimpänä hankkeena heti maatalouspolitiikan uudistuksen vaatimien muutosten jälkeen. Tilannetta tukee myös komission positiivinen suhtautuminen sähköisiin palveluihin omassa toiminnassaan ja suunnitellussa toiminnassa maksajavirastojen kanssa. Sähköisen asioinnin esiselvitysprojektin tehtävänä oli vuoden 2004 aikana määritellä suuntaviivat myöhempien vuosien varsinaisille kehitysprojekteille.
Viljelijätukien osalta sähköisenä palveluna on nyt käytössä viljelijätukien selailupalvelu. Palvelu otettiin käyttöön helmikuussa 2003, ja sillä on nyt noin 8500 viljelijäkäyttäjää. Selailupalvelun kautta viljelijöillä on mahdollisuus tutustua omiin tuki-, nautaeläin- ja maksatustietoihinsa. Vipupalvelun käyttöönoton myötä on saatu kokemuksia myöhempiä kehittämistoimenpiteitä varten, sillä sen toimintaympäristö on yksi vaihtoehto tulevan sähköisen tukihaun järjestelmäksi.
Viljelijöiden tarpeita sähköiselle asioinnille on etukäteen kartoitettu erillisessä tutkimuksessa. Selvitysten perusteella sähköisillä palveluilla on oma potentiaalinen käyttäjäkuntansa, mutta ainakaan toistaiseksi palveluita ei kovin voimakkaasti vaadita. Viljelijätukien toimeenpanon kannalta sähköisen asioinnin kehittäminen nähdään kuitenkin lähivuosien strategisesti merkittävimpänä hankkeena heti maatalouspolitiikan uudistuksen vaatimien muutosten jälkeen. Tilannetta tukee myös komission positiivinen suhtautuminen sähköisiin palveluihin omassa toiminnassaan ja suunnitellussa toiminnassa maksajavirastojen kanssa. Sähköisen asioinnin esiselvitysprojektin tehtävänä oli vuoden 2004 aikana määritellä suuntaviivat myöhempien vuosien varsinaisille kehitysprojekteille.