Kalataloudellisten istutus- ja maksuvelvoitteiden toimeenpanoa ohjeistavan työryhmän raportti
maa- ja metsätalousministeriö
27.05.2003
Julkaisusarja:
maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 12/2003This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-453-123-2Tiivistelmä
Maa- ja metsätalousministeriö asetti 5.12.2001 työryhmän, joka sai tehtäväkseen pohtia kalataloudellisten istutus- ja maksuvelvoitteiden toimeenpanon menettelytapoja. Lisäksi työryhmän tuli pohtia kalatalousmaksuvarojen käyttöön liittyvää ohjeistusta. Tässä raportissa on annetun tehtävän puitteissa kartoitettu kalataloudellisen velvoitehoidon nykytilanne, analysoitu siihen liittyviä ongelmia sekä esitetty toimenpide-ehdotuksia velvoitehoidon kehittämiseksi.
Vesistöihin rakentaminen, niiden kuormittaminen tai muuttaminen on pienimpiä toimenpiteitä lukuun ottamatta luvanvaraista vesi- tai ympäristönsuojelulainsäädännön perusteella. Lupien myöntämisen yhteydessä määrätään luvan saaja kompensoimaan kalastolle ja kalastukselle aiheutettu haitta. Kompensaatiotoimena on yleisimmin kalojen tai rapujen istutus, kalatien rakentaminen tai kalatalousmaksun maksaminen kalatalousviranomaiselle.
Suomessa on tällä hetkellä voimassa noin 700 vesi- tai ympäristönsuojelulain nojalla annettua lupaa, jossa luvan saaja on velvoitettu joko suorittamaan toimenpidevelvoitteena kalojen tai rapujen istutuksia tietylle vesialueelle tai maksamaan kalatalousmaksu kalatalousviranomaiselle. Velvoiteistutuksia tehdään vuosittain noin 8,5 miljoonan euron arvosta ja noin puolet Suomen kala- ja rapuistutuksista kustannetaan velvoitevaroin. Velvoitehoidon merkitys on korostunut varsinkin taajamien lähivesissä, joissa on suuri kalastuspaine ja joissa kalastuksen jatkuminen vesistöjen muuttamisen jälkeen on suurelta osin velvoitteiden varassa. Velvoitehoidolla on ollut myös erittäin suuri merkitys vaelluskalakantojen säilyttämisessä.
Istutus- ja maksuvelvoitteiden toimeenpanoa ohjeistava työryhmä laati yhteensä 46 toimenpide-ehdotusta velvoitehoidon kehittämiseksi. Lähtökohdiksi asetettiin velvoitehoidon saaminen kestäväksi, tulokselliseksi, toimivaksi ja avoimeksi. Työryhmä analysoi koko velvoitehoitoprosessin luvan myöntämisestä velvoitteen toimeenpanoon sekä sen tulosten seurantaan ja dokumentointiin. Velvoitehoidolle määriteltiin seuraavat tavoitteet:
- velvoitehoidolla kompensoidaan aiheutettu haitta mahdollisimman hyvin
- velvoitehoito on laadukasta
- velvoitehoito on joustavaa ja sopeutuu alueen muuhun käyttöön ja hoitoon
- velvoitehoito tapahtuu yhteistyössä kaikkien asianosaisten kesken ja on avointa
- velvoitehoidon tuloksia seurataan ja niistä raportoidaan säännöllisesti
- velvoitehoidon valvonta on tehokasta ja tapahtuu koko Suomessa samojen menettelytapojen ja laatukriteerien perusteella
Työryhmä määritteli kestävän velvoitehoidon kriteerit, esitti velvoiteistukkaille laatuvaatimuksia, analysoi luvan myöntämiseen liittyviä näkökohtia, teki menettelytapaesityksen istutus- ja kalatalousmaksujen suunnitelmien laadintaan, kalojen kuljetukseen ja käsittelyyn sekä valvontaan. Lisäksi työryhmä esitti perusteet kala- ja rapuerien hylkäämiseksi. Laadittujen toimenpide-ehdotusten avulla pyritään menettelytavat velvoitehoidossa saamaan mahdollisimman tehokkaiksi ja toimiviksi, jolloin velvoitehoito muuttuu entistä tuloksellisemmaksi. Toimivasta velvoitehoidosta ja selkeistä pelisäännöistä hyötyvät kaikki osapuolet: vesialueen omistajat, kalastajat, luvanhaltijat, valvontaviranomaiset ja lupaviranomaiset.
Vesistöihin rakentaminen, niiden kuormittaminen tai muuttaminen on pienimpiä toimenpiteitä lukuun ottamatta luvanvaraista vesi- tai ympäristönsuojelulainsäädännön perusteella. Lupien myöntämisen yhteydessä määrätään luvan saaja kompensoimaan kalastolle ja kalastukselle aiheutettu haitta. Kompensaatiotoimena on yleisimmin kalojen tai rapujen istutus, kalatien rakentaminen tai kalatalousmaksun maksaminen kalatalousviranomaiselle.
Suomessa on tällä hetkellä voimassa noin 700 vesi- tai ympäristönsuojelulain nojalla annettua lupaa, jossa luvan saaja on velvoitettu joko suorittamaan toimenpidevelvoitteena kalojen tai rapujen istutuksia tietylle vesialueelle tai maksamaan kalatalousmaksu kalatalousviranomaiselle. Velvoiteistutuksia tehdään vuosittain noin 8,5 miljoonan euron arvosta ja noin puolet Suomen kala- ja rapuistutuksista kustannetaan velvoitevaroin. Velvoitehoidon merkitys on korostunut varsinkin taajamien lähivesissä, joissa on suuri kalastuspaine ja joissa kalastuksen jatkuminen vesistöjen muuttamisen jälkeen on suurelta osin velvoitteiden varassa. Velvoitehoidolla on ollut myös erittäin suuri merkitys vaelluskalakantojen säilyttämisessä.
Istutus- ja maksuvelvoitteiden toimeenpanoa ohjeistava työryhmä laati yhteensä 46 toimenpide-ehdotusta velvoitehoidon kehittämiseksi. Lähtökohdiksi asetettiin velvoitehoidon saaminen kestäväksi, tulokselliseksi, toimivaksi ja avoimeksi. Työryhmä analysoi koko velvoitehoitoprosessin luvan myöntämisestä velvoitteen toimeenpanoon sekä sen tulosten seurantaan ja dokumentointiin. Velvoitehoidolle määriteltiin seuraavat tavoitteet:
- velvoitehoidolla kompensoidaan aiheutettu haitta mahdollisimman hyvin
- velvoitehoito on laadukasta
- velvoitehoito on joustavaa ja sopeutuu alueen muuhun käyttöön ja hoitoon
- velvoitehoito tapahtuu yhteistyössä kaikkien asianosaisten kesken ja on avointa
- velvoitehoidon tuloksia seurataan ja niistä raportoidaan säännöllisesti
- velvoitehoidon valvonta on tehokasta ja tapahtuu koko Suomessa samojen menettelytapojen ja laatukriteerien perusteella
Työryhmä määritteli kestävän velvoitehoidon kriteerit, esitti velvoiteistukkaille laatuvaatimuksia, analysoi luvan myöntämiseen liittyviä näkökohtia, teki menettelytapaesityksen istutus- ja kalatalousmaksujen suunnitelmien laadintaan, kalojen kuljetukseen ja käsittelyyn sekä valvontaan. Lisäksi työryhmä esitti perusteet kala- ja rapuerien hylkäämiseksi. Laadittujen toimenpide-ehdotusten avulla pyritään menettelytavat velvoitehoidossa saamaan mahdollisimman tehokkaiksi ja toimiviksi, jolloin velvoitehoito muuttuu entistä tuloksellisemmaksi. Toimivasta velvoitehoidosta ja selkeistä pelisäännöistä hyötyvät kaikki osapuolet: vesialueen omistajat, kalastajat, luvanhaltijat, valvontaviranomaiset ja lupaviranomaiset.