Kuntademokratiaindikaattorit 2017
Kestilä-Kekkonen, Elina; Sipinen, Josefina; Borg, Sami; Tiihonen, Aino; Wass, Hanna (2018-02-22)
Oikeusministeriö
22.02.2018
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 6/2018This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-680-2Tiivistelmä
Kuntademokratiaindikaattorit 2017 -raportti laajentaa oikeusministeriön vuosina 2006–2015 julkaisemaa kolmea demokratiaindikaattoriraporttia. Se tarkastelee tilastollisesti kuntalaisten kiinnittymistä kuntapolitiikkaan sekä kuntavaaliehdokkaiden resursseja ja motiiveja. Lisäksi raportissa verrataan suomalais- ja ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita ja valitsijoita keskeisten indikaattoreiden suhteen.
Indikaattorit perustuvat Kuntavaalitutkimus 2017 (N=1726) ja Kuntavaaliehdokkaat 2017 (N=1214) -kyselytutkimusaineistoihin. Ulkomaalaistaustaisen väestön äänestysaktiivisuutta analysoidaan oikeusministeriön ylläpitämän sähköisen äänioikeusrekisterin tiedoilla, joita on täydennetty Tilastokeskuksen tuottamilla tilastotiedoilla (N=1 377 311).
Kuntalaiset katsovat demokratian toimivan kunnissa kohtalaisen hyvin ja selvästi useimmat kokevat voivansa vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon. Päätöksenteon keskittyminen nähdään toisinaan ongelmallisena ja vuorovaikutusta päätöksentekijöiden ja kuntalaisten välillä voisi parantaa. Kuntavaaliehdokkaiksi kuntalaiset lähtevät hyvin erilaisilla taustoilla, mutta ehdokkuuden motiivit ovat yleensä verrattain samankaltaiset. Ulkomaalaistaustaiset asettuvat ehdolle osuuteensa nähden huomattavasti harvemmin, ja heidän äänestysprosenttinsa on kantaväestöä matalampi
Indikaattorit perustuvat Kuntavaalitutkimus 2017 (N=1726) ja Kuntavaaliehdokkaat 2017 (N=1214) -kyselytutkimusaineistoihin. Ulkomaalaistaustaisen väestön äänestysaktiivisuutta analysoidaan oikeusministeriön ylläpitämän sähköisen äänioikeusrekisterin tiedoilla, joita on täydennetty Tilastokeskuksen tuottamilla tilastotiedoilla (N=1 377 311).
Kuntalaiset katsovat demokratian toimivan kunnissa kohtalaisen hyvin ja selvästi useimmat kokevat voivansa vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon. Päätöksenteon keskittyminen nähdään toisinaan ongelmallisena ja vuorovaikutusta päätöksentekijöiden ja kuntalaisten välillä voisi parantaa. Kuntavaaliehdokkaiksi kuntalaiset lähtevät hyvin erilaisilla taustoilla, mutta ehdokkuuden motiivit ovat yleensä verrattain samankaltaiset. Ulkomaalaistaustaiset asettuvat ehdolle osuuteensa nähden huomattavasti harvemmin, ja heidän äänestysprosenttinsa on kantaväestöä matalampi