Hyppää sisältöön
    • Suomi
    • Svenska
    • English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Maa- ja metsätalousministeriö
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  • Etusivu
  • Maa- ja metsätalousministeriö
  • Julkaisut
  • Näytä viite

Puutarhatuotannon strategiatyöryhmän loppuraportti


Avaa tiedosto
trm 2003_23_Puutarhatuotannon strategiatyöryhmän loppuraportti.pdf (291.1Kt)
Lataukset: 

maa- ja metsätalousministeriö
05.12.2003
Julkaisusarja:
maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 23/2003
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
 
Tweet Vie viite Refworksiin
 

Julkaisun pysyvä osoite on

http://urn.fi/URN:ISBN:952-453-151-8
Tiivistelmä
Euroopan unionin jäsenyysvuosien aikana puutarhataloudessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Puutarhayritysten lukumäärä on vähentynyt lähes neljänneksellä, mutta samanaikaisesti sekä avomaaviljelmien että kasvihuoneyritysten koko on kasvanut. Puutarhatalouden kokonaistuotto on pysynyt melko samalla tasolla koko EU-jäsenyyden ajan, mutta markkinahintainen tuotto on kasvanut kuitenkin selvästi jäsenyytemme alkuvuosista.

Euroopan unioniin liittymisen jälkeen puutarhatalouden suhteellinen painoarvo muuhun maatalouteen nähden on kasvanut ja tämän kehityksen odotetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Puutarhatalouden osuus ilman tukia lasketusta maataloustuotannon tuotosta on kasvanut ja tämän kehityksen odotetaan jatkuvan. Puutarhatuotannon myyntitulot ovat tällä hetkellä suuruudeltaan samaa luokkaa kuin koko muun kasvinviljelysektorin myyntitulot yhteensä.

Puutarhatuotannon EU-jäsenyysaikaisessa kehityksessä myönteistä on ollut kotimaisen tuotannon markkinaosuuden säilyminen korkealla tasolla. Suomalaiset kuluttajat ovat edelleenkin halunneet ostaa Suomessa tuotettuja tuotteita. Puutarhayritysten keskimääräinen kannattavuus on kuitenkin heikko, minkä vuoksi toiminnan jatkuvuutta turvaavia investointeja ei ole tehty riittävästi. EU-jäsenyysaikana yritysten tuotantovälineiden keski-ikä on noussut huolimatta käytettävissä olleista investointituista.

Työssään työryhmä tarkasteli puutarha-alan kehitystä seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tämän pidemmälle menevää tarkastelua työryhmä ei nähnyt realistisena, koska jo kymmenen vuodenkin ennustaminen on vaikeaa.

Tarkastellessaan puutarha-alan kehityksen eri suuntia työryhmä totesi, että puutarha-alan nykyisen kehityksen jatkuminen johtaa kohti suppeampaa tuotantoa ja heikompaa työllisyyttä. Työryhmä arvioi, alan kehityksen suuntaan voidaan kuitenkin vaikuttaa valtiovallan ja yrittäjien toimenpiteillä. Elinkeinon hallittu ja nousujohteinen rakennekehitys edellyttää, että kuluttajat edelleenkin haluavat ostaa kotimaisia puutarhatuotteita ja että puutarhayrityksillä on valmiudet lisätä ja monipuolistaa tarjontaansa kysynnän mukaan. Positiivinen kehitys edellyttää myös, että alaa tukevilla toiminnoilla kuten opetuksella, tutkimuksella ja neuvonnalla on käytössään riittävästi voimavaroja täysipainoiseen kehitystyöhön ja ajanmukaiseen toimintaan. Tukijärjestelmiä tulisi kehittää niin, että ne tukevat laadukasta ja kannattavaa puutarhatuotantoa ja siihen liittyviä investointeja aiheuttamatta kuitenkaan kilpailun vääristymistä.

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajan mukaanViimeksi lisätytAsiasanatJulkaisijat

Aineistojen tallennus

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Tietosuoja
Saavutettavuusseloste
Valtioneuvoston kanslia
Puolustusministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Ulkoministeriö
Valtiovarainministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö
Oikeusministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Sisäministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö
Ympäristöministeriö

Valtioneuvoston kanslia
|
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
·julkaisutuotanto(at)vnk.fi | vnk.fi·
Palvelun tuottaja
Kansalliskirjasto
Valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
julkaisutuotanto(at)vnk.fi | vnk.fi
Palvelun tuottaja Kansalliskirjasto