Toimialaraportti: Kaivosalan tilanne ja näkymät, Syksy 2017
Vasara, Heino (2017-10-31)
työ- ja elinkeinoministeriö
31.10.2017
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-250-7Tiivistelmä
Kaivosteollisuus on syklinen ala, johon vaikuttaa maailmanmarkkinoiden raaka-aineiden hintakehitys. Suomessa kaivoksilla on nyt hyvä taloudellinen tilanne. Kaivostoiminnan aktivoituminen on myös synnyttänyt uusia teknologiayrityksiä ja vauhdittanut pk-yritysten kasvua. Kansainvälistyville pk-yrityksille Suomessa sijaitsevat kaivokset muodostavat hyvän asiakasreferenssin. Kansainvälisten kaivosyritysten näkökulmasta suomalaiset teknologia- ja palvelutoimittajat ovat usein pieniä. Verkostoituminen ja yhteistyö veturiyritysten kanssa ovat mahdollisuus kansainvälistymisessä ja toimialakohtaisen osaamisen välittämisessä. Suomen kaivokset parantavat raaka-aineomavaraisuutta, mutta Suomen metallien jalostus on silti riippuvainen raaka-aineiden tuonnista. Muun muassa resurssinationalismin lisääntyneen uhkan vuoksi metallirikasteiden omavaraisuusasteen kasvattamista tarvitaan jatkojalostusteollisuuden toiminnan turvaamiseksi.
Vuonna 2016 metallimalmien ja teollisuusmineraalien tuotannon liikevaihto oli noin 2 miljardia euroa, ja tuotanto työllisti suoraan noin 4 500 henkilöä Suomessa. Suomessa toimi vuonna 2016 kymmenen metallimalmikaivosta ja 27 teollisuusmineraalikaivosta.
Vuonna 2016 metallimalmien ja teollisuusmineraalien tuotannon liikevaihto oli noin 2 miljardia euroa, ja tuotanto työllisti suoraan noin 4 500 henkilöä Suomessa. Suomessa toimi vuonna 2016 kymmenen metallimalmikaivosta ja 27 teollisuusmineraalikaivosta.