Turvallisuus harvaan asutuilla alueilla
sisäministeriö
10.09.2009
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-491-447-5Tiivistelmä
Väestön siirtyessä kasvukeskuksiin yhä laajemmat alueet jäävät harvaan asutuiksi. Viranomaiset ovat
siirtäneet turvallisuuteen liittyviä toimintoja ja palvelujaan alueille, joissa palveluille kysyntä on suurinta.
Viranomaisverkko on harventunut harvaa asutuilla alueilla. Järjestöjen tuottamien turvallisuuspalvelujen
merkitys on lisääntynyt viranomaispalvelujen rinnalla.
Harvaan asutuilla alueilla ihmisten turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat merkittävästi myös muiden kuin
perinteisten turvallisuuspalvelujen saatavuus. Puutteet esimerkiksi teiden kunnossapidossa, lääkäri- ja
lääkepalvelujen saatavuudessa sekä tietoverkkojen kattavuudessa lisäävät ihmisten turvattomuuden tunnetta
ja saattavat erityisesti ikääntyvän väestön kohdalla johtaa muuttoon taajamiin ja kasvukeskuksiin. Tästä syystä
on tärkeää turvallisuutta arvioitaessa tarkastella myös muiden kuin perinteisesti turvallisuuspalvelujen
tilannetta arvioitaessa harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden ja turvallisuuspalvelujen tilaa.
Harvaan asuttujen alueiden erityispiirteet ja -kysymykset jäävät usein piiloon valtakunnallisissa raporteissa sen
vuoksi, että valtakunnallinen arviointi perustuu usein keskiarvoihin ja painottaa alueita, joissa tapahtumien
määrät ovat suurimpia.
Edellä esitettyyn perustuen harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta ja turvallisuuspalveluja koskevien
ehdotusten toimeenpanoa seuraava ohjaus- ja seurantaryhmä esitti, että harvaan asuttujen alueiden
turvallisuudesta ja turvallisuuspalvelujen tilasta tulisi laatia erillinen raportti. Käynnissä olevat ja toteutetut
organisaatiouudistukset, kuten poliisihallinnon rakenneuudistus ja kuntarakennetta uudistava Paras-hanke,
sekä valtion tuottavuusohjelman toimeenpano lisäävät harvaan asuttujen alueiden tilanteen seurannan
merkitystä ja ajankohtaisuutta. Hallinnon kehittämisen ministeriryhmä hyväksyi esityksen kokouksessaan
30.10.2008.
Raportissa esitetään tilastoihin perustuvaa tietoa harvaan asuttujen alueiden turvallisuudesta ja turvallisuuden
tunteen kehityksestä ja seikoista, jotka ovat vaikuttaneet ja tulevat vaikuttamaan kehitykseen. Raportti on
koottu yhteistyössä sisäasiainministeriön ja lääninhallitusten kesken ja se toteutettu osana peruspalvelujen
arviointia.
Raportissa esitetään suosituksia viranomaisten välisen ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön
kehittämiseksi, paikallisen turvallisuussuunnittelun edistämiseksi, tilastoinnin ja tietopohjan parantamiseksi,
sopimuspalokuntien henkilöstön määrän turvaamiseksi, ikääntyneen väestön turvallisuudesta huolehtimiseksi,
kattavien tietoverkkoyhteyksien varmistamiseksi, etäpalvelujen kehittämiseksi sekä ruotsinkielisten palvelujen
turvaamiseksi.
siirtäneet turvallisuuteen liittyviä toimintoja ja palvelujaan alueille, joissa palveluille kysyntä on suurinta.
Viranomaisverkko on harventunut harvaa asutuilla alueilla. Järjestöjen tuottamien turvallisuuspalvelujen
merkitys on lisääntynyt viranomaispalvelujen rinnalla.
Harvaan asutuilla alueilla ihmisten turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat merkittävästi myös muiden kuin
perinteisten turvallisuuspalvelujen saatavuus. Puutteet esimerkiksi teiden kunnossapidossa, lääkäri- ja
lääkepalvelujen saatavuudessa sekä tietoverkkojen kattavuudessa lisäävät ihmisten turvattomuuden tunnetta
ja saattavat erityisesti ikääntyvän väestön kohdalla johtaa muuttoon taajamiin ja kasvukeskuksiin. Tästä syystä
on tärkeää turvallisuutta arvioitaessa tarkastella myös muiden kuin perinteisesti turvallisuuspalvelujen
tilannetta arvioitaessa harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden ja turvallisuuspalvelujen tilaa.
Harvaan asuttujen alueiden erityispiirteet ja -kysymykset jäävät usein piiloon valtakunnallisissa raporteissa sen
vuoksi, että valtakunnallinen arviointi perustuu usein keskiarvoihin ja painottaa alueita, joissa tapahtumien
määrät ovat suurimpia.
Edellä esitettyyn perustuen harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta ja turvallisuuspalveluja koskevien
ehdotusten toimeenpanoa seuraava ohjaus- ja seurantaryhmä esitti, että harvaan asuttujen alueiden
turvallisuudesta ja turvallisuuspalvelujen tilasta tulisi laatia erillinen raportti. Käynnissä olevat ja toteutetut
organisaatiouudistukset, kuten poliisihallinnon rakenneuudistus ja kuntarakennetta uudistava Paras-hanke,
sekä valtion tuottavuusohjelman toimeenpano lisäävät harvaan asuttujen alueiden tilanteen seurannan
merkitystä ja ajankohtaisuutta. Hallinnon kehittämisen ministeriryhmä hyväksyi esityksen kokouksessaan
30.10.2008.
Raportissa esitetään tilastoihin perustuvaa tietoa harvaan asuttujen alueiden turvallisuudesta ja turvallisuuden
tunteen kehityksestä ja seikoista, jotka ovat vaikuttaneet ja tulevat vaikuttamaan kehitykseen. Raportti on
koottu yhteistyössä sisäasiainministeriön ja lääninhallitusten kesken ja se toteutettu osana peruspalvelujen
arviointia.
Raportissa esitetään suosituksia viranomaisten välisen ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön
kehittämiseksi, paikallisen turvallisuussuunnittelun edistämiseksi, tilastoinnin ja tietopohjan parantamiseksi,
sopimuspalokuntien henkilöstön määrän turvaamiseksi, ikääntyneen väestön turvallisuudesta huolehtimiseksi,
kattavien tietoverkkoyhteyksien varmistamiseksi, etäpalvelujen kehittämiseksi sekä ruotsinkielisten palvelujen
turvaamiseksi.