Turvallisuus harvaan asutuilla alueilla

Abstract

Väestön siirtyessä kasvukeskuksiin yhä laajemmat alueet jäävät harvaan asutuiksi. Viranomaiset ovat siirtäneet turvallisuuteen liittyviä toimintoja ja palvelujaan alueille, joissa palveluille kysyntä on suurinta. Viranomaisverkko on harventunut harvaa asutuilla alueilla. Järjestöjen tuottamien turvallisuuspalvelujen merkitys on lisääntynyt viranomaispalvelujen rinnalla.

Harvaan asutuilla alueilla ihmisten turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat merkittävästi myös muiden kuin perinteisten turvallisuuspalvelujen saatavuus. Puutteet esimerkiksi teiden kunnossapidossa, lääkäri- ja lääkepalvelujen saatavuudessa sekä tietoverkkojen kattavuudessa lisäävät ihmisten turvattomuuden tunnetta ja saattavat erityisesti ikääntyvän väestön kohdalla johtaa muuttoon taajamiin ja kasvukeskuksiin. Tästä syystä on tärkeää turvallisuutta arvioitaessa tarkastella myös muiden kuin perinteisesti turvallisuuspalvelujen tilannetta arvioitaessa harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden ja turvallisuuspalvelujen tilaa.

Harvaan asuttujen alueiden erityispiirteet ja -kysymykset jäävät usein piiloon valtakunnallisissa raporteissa sen vuoksi, että valtakunnallinen arviointi perustuu usein keskiarvoihin ja painottaa alueita, joissa tapahtumien määrät ovat suurimpia.

Edellä esitettyyn perustuen harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta ja turvallisuuspalveluja koskevien ehdotusten toimeenpanoa seuraava ohjaus- ja seurantaryhmä esitti, että harvaan asuttujen alueiden turvallisuudesta ja turvallisuuspalvelujen tilasta tulisi laatia erillinen raportti. Käynnissä olevat ja toteutetut organisaatiouudistukset, kuten poliisihallinnon rakenneuudistus ja kuntarakennetta uudistava Paras-hanke, sekä valtion tuottavuusohjelman toimeenpano lisäävät harvaan asuttujen alueiden tilanteen seurannan merkitystä ja ajankohtaisuutta. Hallinnon kehittämisen ministeriryhmä hyväksyi esityksen kokouksessaan 30.10.2008.

Raportissa esitetään tilastoihin perustuvaa tietoa harvaan asuttujen alueiden turvallisuudesta ja turvallisuuden tunteen kehityksestä ja seikoista, jotka ovat vaikuttaneet ja tulevat vaikuttamaan kehitykseen. Raportti on koottu yhteistyössä sisäasiainministeriön ja lääninhallitusten kesken ja se toteutettu osana peruspalvelujen arviointia.

Raportissa esitetään suosituksia viranomaisten välisen ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kehittämiseksi, paikallisen turvallisuussuunnittelun edistämiseksi, tilastoinnin ja tietopohjan parantamiseksi, sopimuspalokuntien henkilöstön määrän turvaamiseksi, ikääntyneen väestön turvallisuudesta huolehtimiseksi, kattavien tietoverkkoyhteyksien varmistamiseksi, etäpalvelujen kehittämiseksi sekä ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi.