Murroksesta uuteen kasvuun Työ- ja elinkeinoministeriön tulevaisuuskatsaus
Valtioneuvoston kanslia
04.06.2018
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston julkaisusarja 20/2018This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-594-5Tiivistelmä
Globaali talouskehitys, robotisaation ja tekoälyn kehittyminen sekä alustatalous ovat työ- ja elinkeinoministeriön tulevaisuuskatsauksen taustalla merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat markkinoihin monella tavalla. Kun arvonluonti muuttaa muotoaan, syntyy yritysten ja muiden toimijoiden välillä uusia arvonluontiketjuja ja ekosysteemejä. Suomen tulisi löytää keinot saada osansa tästä arvonluonnin globaalista muutoksesta. Myös työmarkkinat ovat murroksessa. Työtä tehdään tulevaisuudessa aikaisempaa enemmän globaaleilla alustoilla, väliaikaisissa verkostoissa ja ilman perinteistä työntekijä - työnantajasuhdetta. Rajanvedolla työntekijän ja yrittäjän välillä on suuria heijastusvaikutuksia mm. sosiaaliturvan rahoitukseen ja turvan tasoon. Työmarkkinoiden instituutioiden on tuettava tapahtuvia muutoksia. Julkisten palvelujen uudistamisessa markkinoiden vahvempi hyödyntäminen on tulevaisuuden keskeinen ajuri. Siksi on luotava kansallinen ymmärrys markkinoiden avaamisesta keinona tehokkaampiin, laadukkaampiin ja yksilöllisempiin palveluihin. Ilmastonmuutos vaikuttaa energiapolitiikan ratkaisuihin. Tulevaisuuden hiilineutraali energiajärjestelmä Suomessa perustuu kilpailullisiin markkinoihin, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Hajautettu sähkön ja lämmön pientuotanto lisääntyy markkinaehtoisesti tuotettuna. Energiateknologian kokeiluhankkeet ja älykkäät, puhtaaseen energiantuotantoon perustuvat ratkaisut ovat keskeisiä järjestelmän kehityksessä. Kehittyneet biopolttoaineet ovat tärkein fossiilisia polttoaineita korvaava energiamuoto ensi vuosikymmenellä. Maakuntauudistus muuttaa valtion ja aluehallinnon ohjaussuhteita vuodesta 2020 alkaen. Kun kaupungistuminen etenee myös Suomessa, suurimmat kaupungit, valtio ja maakunnat ratkaisevat, mikä on kaupunkien rooli uudessa maakuntaympäristössä ja miten yhteistyötä tehdään. Miten kaupunkipolitiikkaa jatketaan, haastavatko suuret kaupungit maakunnat vai vahvistetaanko maakuntien itsehallintoa antamalla niille lisätehtäviä ja verotusoikeus?