Hyppää sisältöön
    • Suomi
    • Svenska
    • English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Haku- ja käyttöohje
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Ympäristöministeriö
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  • Etusivu
  • Ympäristöministeriö
  • Julkaisut
  • Näytä viite

Kierrätyksen keinot, taloudelliset vaikutukset sekä toteutettavuus

Salmenperä, Hanna; Sahimaa, Olli; Koutonen, Heini (2018-06-13)

Avaa tiedosto
YMra_17_2018_Kierrätyksen_keinot.pdf (1.277Mt)
Lataukset: 

Salmenperä, Hanna
Sahimaa, Olli
Koutonen, Heini
Ympäristöministeriö
13.06.2018
Julkaisusarja:
Ympäristöministeriön raportteja 17/2018
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot

Julkaisun pysyvä osoite on

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4798-2
Tiivistelmä
Euroopan unionin jätedirektiivi edellyttää jäsenmailta yhdyskuntajätteen 50 %:n kierrätystavoitteen saavuttamista vuoteen 2020. Tavoitteet tiukentuvat kesällä 2018 voimaantulevan jätedirektiivin myötä. Tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Tässä selvityksessä arvioitiin yhdyskuntajätteen kierrätystä lisäävien ohjauskeinojen taloudellisia vaikutuksia sekä niiden toteutettavuutta. Valitut ohjauskeinot olivat kunnallisten jätehuoltomääräysten kiristäminen, lajitteluneuvonnan tehostaminen ja neuvontavelvoite jäteyrityksille, painoperusteinen jätemaksujärjestelmä sekä jätteiden erilliskeräysvelvoitteiden tiukentaminen lainsäädäntötasolla. Lisäksi selvitettiin Ruotsin, Itävallan ja Walesin korkean yhdyskuntajätteen kierrätysasteen taustalla olevia tekijöitä; käytössä olevia politiikkakeinoja, toimintaympäristöä sekä muita kierrätysasteeseen keskeisesti vaikuttajia muuttujia. Hankkeen tulosten mukaan kierrätyksen lisääminen kasvattaa jätehuollon kokonaiskustannuksia ja muuttaa kustannusten kohdistumista eri toimijoille. Kierrätyksen kasvun myötä syntyy myös uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja ympäristöhyötyjä. Näkemykset erilliskeräystä lisäävien lajitteluvelvoitteiden toteutettavuudesta vaihtelevat. Velvoitteiden määrittelyä pitää jatkaa. Elinkaari (LCA)-tutkimuksiin perehtymällä tulisi selvittää, millaisin keinoin erilliskeräyksen kustannus- ja ympäristötehokkuutta on mahdollista lisätä ja saattaako tehostamisen esteenä olla esimerkiksi käytäntöjä tai kansallista lainsäädäntöä. Punnituksiin perustuvan PAYT (maksa siitä minkä heität pois) –järjestelmän käyttöönotto on yksi keino lisätä lajittelutehokkuutta. Väärinkäytösten torjumiseksi tulee löytää juuri oikea maksujen taso. Järjestelmän kattava käyttöönotto kunnissa, joissa vallitsee kiinteistön haltijan järjestämä jätteen kuljetus, on haaste. Lajitteluneuvonta ja asenteisiin vaikuttaminen on tärkeää. Yhtenäisen viestin ja neuvontaresurssien yhdistäminen toisi voimaa laajalle yleisöviestinnälle ja maaesimerkkien valossa yhteistä kampanjaa voi pitää tavoiteltavana asiana myös Suomessa.

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajan mukaanViimeksi lisätytAsiasanatJulkaisijat

Aineistojen tallennus

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Tietosuoja
Saavutettavuusseloste
Valtioneuvoston kanslia
Puolustusministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Ulkoministeriö
Valtiovarainministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö
Oikeusministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Sisäministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö
Ympäristöministeriö

Valtioneuvoston kanslia
|
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
·julkaisutuotanto(at)gov.fi | vnk.fi·
Palvelun tuottaja
Kansalliskirjasto
Valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
julkaisutuotanto(at)gov.fi | vnk.fi
Palvelun tuottaja Kansalliskirjasto