Selvitys orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon vaikutuksista
Korhonen, Marja-Riitta; Pitkänen, Kati; Niemistö, Johanna (2018-06-29)
Ympäristöministeriö
29.06.2018
Julkaisusarja:
Suomen ympäristö 3/2018This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4800-2Tiivistelmä
Tämän hallituksen kärkihankkeen tavoitteena oli laatia selvitys orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toimeenpanon vaikutuksista, edelleen kaatopaikalle sijoitettavista jätejakeista sekä tarpeesta säätää kierrätyskelpoiselle jätteelle kaatopaikkakielto 2025 lähtien. Taustalla on kaatopaikka-asetuksen (331/2013) mukainen orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus, jolla pyritään ohjaamaan biohajoava tai muuta orgaanista ainesta sisältävä jäte pois kaatopaikoilta materiaalina tai energiana hyödynnettäväksi sekä vähentämään jätehuollosta aiheutuvia haittoja ympäristölle.
Selvityksen tulosten perusteella kielto on osoittautunut myönteiseksi jätehuollon kehittymisen kannalta; aiemmin kaatopaikoille sijoitettu orgaaninen jäte on kiellon jälkeen pääsääntöisesti ohjautunut joko materiaalina tai energiana hyödynnettäväksi. Kaatopaikoille sijoitetaan lähinnä mineraalisia materiaaleja ja kierrätyskelvotonta jätettä. Yhdyskuntajätteestä kaatopaikoille sijoitetaan enää 3%. Kierrätyskelpoisen jätteen kaatopaikkakielto on orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon myötä toteutunut. Kielto on myös edistänyt uusien jätteenkäsittelytoimintojen kehittymistä, mutta samalla luonut tiettyjen tuotannon jätteiden osalta haasteita, koska kaikille materiaalina hyödyntämiskelvottomille jätteille ei löydy riittävästi energiahyödyntämis- tai jatkokäsittelykapasiteettia. Tämä taas on lisännyt jätteiden varastointitarvetta. Näihin haasteisiin ympäristöministeriö on selvityksen tuloksiin perustuen vastannut päivittämällä kaatopaikkakiellon soveltamista koskevaa ohjeistusta erityisesti poikkeusmahdollisuuksien osalta.
Selvityksen tulosten perusteella kielto on osoittautunut myönteiseksi jätehuollon kehittymisen kannalta; aiemmin kaatopaikoille sijoitettu orgaaninen jäte on kiellon jälkeen pääsääntöisesti ohjautunut joko materiaalina tai energiana hyödynnettäväksi. Kaatopaikoille sijoitetaan lähinnä mineraalisia materiaaleja ja kierrätyskelvotonta jätettä. Yhdyskuntajätteestä kaatopaikoille sijoitetaan enää 3%. Kierrätyskelpoisen jätteen kaatopaikkakielto on orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon myötä toteutunut. Kielto on myös edistänyt uusien jätteenkäsittelytoimintojen kehittymistä, mutta samalla luonut tiettyjen tuotannon jätteiden osalta haasteita, koska kaikille materiaalina hyödyntämiskelvottomille jätteille ei löydy riittävästi energiahyödyntämis- tai jatkokäsittelykapasiteettia. Tämä taas on lisännyt jätteiden varastointitarvetta. Näihin haasteisiin ympäristöministeriö on selvityksen tuloksiin perustuen vastannut päivittämällä kaatopaikkakiellon soveltamista koskevaa ohjeistusta erityisesti poikkeusmahdollisuuksien osalta.