Asuntoja opiskelijoille? Selvitys opiskelija-asumisen nykytilasta ja opiskelija-asuntojen tuotantotarpeesta

Abstract

Selvityksen tarkoituksena on tukea pitkäjänteistä opiskelija-asumisen kehittämistä. Laadullinen kokonaisarvio opiskelija-asuntojen tuotantotarpeesta perustuu kirjalliseen aineistoon, haastatteluihin ja kyselyvastauksiin. Arvioon vaikuttavia tekijöitä ovat nykyisen opiskelija-asuntokannan vastaavuus kysyntään sekä kustannukset opiskelijalle ja yhteiskunnalle. Lisäksi on huomioitu muutokset muun muassa opiskelijoiden asumispreferensseissä, opiskelijoiden määrässä ja asuntomarkkinoilla. Opiskelija-asuntojen kysyntä kohdistuu erityisesti yksiöihin keskusta-alueilla tai oppilaitosten läheisyydessä. Pääkaupunkiseudulla opiskelija-asuntojen tuotantoa tulee lisätä vähintään kaavaillulla noin 6 000 asunnolla seuraavan kymmenen vuoden aikana. Yliopistokaupungeista lisätarvetta on mahdollisesti Jyväskylässä; muualla riittää nykyisten suunnitelmien toteuttaminen. Muissa opiskelijakaupungeissa on suunnitelmia yksiöiden osuuden kasvattamiseksi, mutta tarvetta kasvattaa opiskelija-asuntojen kokonaismäärää ei lähtökohtaisesti ole. Valtion varoista myönnettävä erityisryhmien investointiavustus opiskelija-asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen on vaikuttava tuki, joka mahdollistaa uusien rakennuskohteiden käynnistämisen. Yhteiskunnan näkökulmasta opiskelijalle maksettavan asumistuen kustannukset eroavat vain vähän opiskelija- tai vapaarahoitteisessa asunnossa. Tämä johtuu asumistuessa hyväksyttyjen asumismenojen tasosta. Opiskelijalle vapaarahoitteisessa yksiössä asuminen saattaa kuitenkin maksaa vuodessa asumistuen jälkeenkin tuhansia euroja enemmän kuin asuminen vastaavassa opiskelija-asunnossa, koska asumistuki on usein lähes yhtä suuri opiskelija- ja vapaarahoitteisissa asunnoissa.