Korkeakoulu-uudistusten vaikutusten arviointi
Opetus- ja kulttuuriministeriö
21.09.2018
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:33
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-589-1Tiivistelmä
Suomessa toteutettiin yliopisto- ja ammattikorkeakoulu-uudistukset vuosina 2010 ja vuosina 2014 - 2015. Uudistusten tavoitteena oli korkeakoulujen reagointikyvyn vahvistaminen muuttuvassa toimintaympäristössä, rahoituspohjan monipuolistaminen, kansainvälisen yhteistyön lisääminen sekä toiminnan laadun parantaminen. Uudistuksissa keskeistä oli korkeakoulujen autonomian vahvistaminen. Kokonaisarvioinnin yliopisto- ja ammattikorkeakoulu-uudistuksista on toteuttanut opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Owal Group Oy.
Arvioinnin perusteella korkeakoulu-uudistukset ovat muuttaneet merkittävästi korkeakoulujen johtamista ja toimintakulttuuria. Uudistukset ovat vahvistaneet korkeakoulujen muodollista autonomiaa ja päätösvaltaa omasta taloudesta ja hallinnosta. Korkeakoulujen rahoitus tulee edelleen pääsääntöisesti valtiolta ja rahoitusta ohjataan indikaattoripohjaisilla rahoitusmalleilla, jotka arvioinnin mukaan rajoittavat korkeakoulujen tosiasiallista autonomiaa.
Korkeakoulujen välisen yhteistyön ja profiloitumisen edellytykset ovat parantuneet; uudistuksen vaikutukset vahvempien ja kansainvälisesti kilpailukykyisempien korkeakoulujen muodostumiseen näkyvät kuitenkin hitaasti.
Uudistukset ovat tehostaneet korkeakoulujen päätöksentekoa ja parantaneet niiden tuloksellisuutta; huolena on kuitenkin henkilöstön – erityisesti yliopistoyhteisöjen – etääntyminen päätöksenteosta.
Arvioinnin mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen nykyiset roolit ja asema korkeakoulujärjestelmässä ovat käymistilassa; epäselvyys hidastaa korkeakoulukentän rakenteellista uudistumista ja yhteistyötä.
Arvioinnin perusteella korkeakoulu-uudistukset ovat muuttaneet merkittävästi korkeakoulujen johtamista ja toimintakulttuuria. Uudistukset ovat vahvistaneet korkeakoulujen muodollista autonomiaa ja päätösvaltaa omasta taloudesta ja hallinnosta. Korkeakoulujen rahoitus tulee edelleen pääsääntöisesti valtiolta ja rahoitusta ohjataan indikaattoripohjaisilla rahoitusmalleilla, jotka arvioinnin mukaan rajoittavat korkeakoulujen tosiasiallista autonomiaa.
Korkeakoulujen välisen yhteistyön ja profiloitumisen edellytykset ovat parantuneet; uudistuksen vaikutukset vahvempien ja kansainvälisesti kilpailukykyisempien korkeakoulujen muodostumiseen näkyvät kuitenkin hitaasti.
Uudistukset ovat tehostaneet korkeakoulujen päätöksentekoa ja parantaneet niiden tuloksellisuutta; huolena on kuitenkin henkilöstön – erityisesti yliopistoyhteisöjen – etääntyminen päätöksenteosta.
Arvioinnin mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen nykyiset roolit ja asema korkeakoulujärjestelmässä ovat käymistilassa; epäselvyys hidastaa korkeakoulukentän rakenteellista uudistumista ja yhteistyötä.