Selvitys yhdenvertaisuuden toteutumisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauskokeiluissa. Painopisteenä kielellinen saavutettavuus

Abstract

Tässä raportissa kuvataan, kuinka asiakkaiden ja potilaiden yhdenvertaisuus ja kielellinen saavutettavuus on huomioitu sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen liittyvissä valinnanvapauskokeiluissa ja sähköisissä palveluissa viidellä kokeilualueella. Nyt tehdyn selvityksen havainnot koskevat laajemmin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä kuin vain itse kokeiluja, joista vasta kerätään kokemuksia ja muokataan toimintamalleja nykyisen lainsäädännön puitteissa.

Kokeilut on toteutettu suomenkielisissä kunnissa, jolloin eri kieliryhmien oikeudet eivät poikkea suuresti toisistaan. Tässä selvityksessä kielellistä oikeutta laajempi käsite onkin kielellinen saavutettavuus, joka tarkoittaa sitä, että asiakas tai potilas on tietoinen palveluista, saa palvelua, tulee ymmärretyksi, ymmärtää myös hoitoa koskevat ohjeet ja kykenee siten ottamaan itse vastuuta hoidostaan. Tämä edellyttää mm. tiedotuksen, ohjauksen ja neuvonnan monikanavaisuutta, tulkkipalveluiden saatavuutta ja sähköisten palveluiden saavutettavuutta.

Suosituksina selvityksessä nostetaan esiin, että sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaudesta tiedotettaessa on huomioitava erityisesti ne ryhmät, joilla on vähiten edellytyksiä saada tietoa. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että kaikessa viestinnässä tulisi pyrkiä selkokielisyyteen ja tiedotus-materiaalia tulisi tuottaa eri kielillä. Eri vähemmistöryhmät aidosti osallistavia rakenteita tulee luoda palvelun suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Lisäksi tarvitaan osaamisverkoston kokoamista ja osaamisen kehittämistä alueellisesti, jotta huomioidaan eri vähemmistöryhmien moniperusteisiin tarpeisiin vastaaminen.

Julkista hallintotehtävää hoitavaa yksityistä toimijaa sitoo yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuuden arviointi- ja edistämisvelvoite. Tällöin myös sähköisten palveluiden ja infrastruktuurin kehittämisessä tulisi huomioida saavutettavuus laajasti eri kohderyhmien näkökulmasta. Sähköisiä järjestelmiä tulisi hyödyntää suunnitelmallisemmin palvelun saavutettavuuden lisäämiseksi, esimerkiksi etätulkkauksen hyödyntämisessä palveluohjauksessa ja palveluissa. Kaksikielisten alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tulisi varmistaa riittävä vähemmän puhutun kielen osaaminen. Omakielisten palveluiden tarjonnan kehittämiseen tulisi kannustaa.

Selvityksen on tilannut oikeusministeriön koordinoima syrjinnän seurantajärjestelmä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Selvityksen toteutti Owal Group Oy lokakuun 2017 ja toukokuun 2018 välisenä aikana.