Saamelaisten tarpeet henkisen omaisuuden suojaan tekijänoikeussuojan ja tavaramerkkisuojan näkökulmasta – erityisesti duodji-käsityön ja saamenpuvun osalta
Mattila, Tuomas (2018-12-11)
Mattila, Tuomas
Opetus- ja kulttuuriministeriö
11.12.2018
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:39This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-605-8Julkaisun muut kieliversiot:
EnglishTiivistelmä
Alkuperäiskansojen oikeudesta omaan kulttuuriinsa on keskusteltu kansainvälisesti jo useamman vuosikymmenen. Kysymys koskee niin tosiasiallisia mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää kulttuuriperintöä, kuin toisaalta yksinoikeutta määritellä sitä, miten ja kenen toimesta perinteisiä kulttuuri-ilmaisuja saadaan käyttää.
Oikeudellinen konflikti koskien kulttuurisia oikeuksia voi konkretisoitua esimerkiksi silloin, kun kolmas osapuoli käyttää perinteisiä kulttuuri-ilmaisuja yhteisön sääntöjä ja kokemusta loukkaavalla tavalla. Luvaton käyttö voi liudentaa kulttuuri-ilmaisujen merkityssisältöjä ja niihin liittyvää houkuttelevuutta ja autenttisuutta – toisin sanoen aineetonta pääomaa – ja siten ehkäistä myös kulttuuristen ihmis- ja perusoikeuksien toteutumista.
Tämä selvitys pyrkii kartoittamaan sitä maastoa, jossa saamelaisten perinteisiin kulttuuri-ilmaisuihin liittyvät oikeudellisen suojan tarpeet ja immateriaalioikeudet kohtaavat; millä tavoin immateriaalioikeusjärjestelmää, erityisesti tekijänoikeuksia ja tavaramerkkejä, voitaisiin käyttää saamelaisen perinteisen kulttuurin suojelemiseksi, sekä miltä osin nykyinen järjestelmä ei tunnista niitä tarpeita tai erityispiirteitä, joita alkuperäiskansojen kulttuuriperinnön suojaaminen edellyttää.
Selvityksen tavoite on tuottaa tietoa niin immateriaalioikeusasiantuntijoille perinteisistä kulttuuri-ilmauksista kuin myös alkuperäiskansoille immateriaalioikeuksista.
Oikeudellinen konflikti koskien kulttuurisia oikeuksia voi konkretisoitua esimerkiksi silloin, kun kolmas osapuoli käyttää perinteisiä kulttuuri-ilmaisuja yhteisön sääntöjä ja kokemusta loukkaavalla tavalla. Luvaton käyttö voi liudentaa kulttuuri-ilmaisujen merkityssisältöjä ja niihin liittyvää houkuttelevuutta ja autenttisuutta – toisin sanoen aineetonta pääomaa – ja siten ehkäistä myös kulttuuristen ihmis- ja perusoikeuksien toteutumista.
Tämä selvitys pyrkii kartoittamaan sitä maastoa, jossa saamelaisten perinteisiin kulttuuri-ilmaisuihin liittyvät oikeudellisen suojan tarpeet ja immateriaalioikeudet kohtaavat; millä tavoin immateriaalioikeusjärjestelmää, erityisesti tekijänoikeuksia ja tavaramerkkejä, voitaisiin käyttää saamelaisen perinteisen kulttuurin suojelemiseksi, sekä miltä osin nykyinen järjestelmä ei tunnista niitä tarpeita tai erityispiirteitä, joita alkuperäiskansojen kulttuuriperinnön suojaaminen edellyttää.
Selvityksen tavoite on tuottaa tietoa niin immateriaalioikeusasiantuntijoille perinteisistä kulttuuri-ilmauksista kuin myös alkuperäiskansoille immateriaalioikeuksista.