Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018 : Luontotyyppien punainen kirja. Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4816-3
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4816-3
Tiivistelmä
English version
Julkaisu on ensimmäinen osa luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnin loppuraportista. Siinä esitellään luontotyyppien uhanalaisuuden arviointimenetelmä, arvioinnin tulokset ja perusteet sekä asiantuntijaryhmien laatimat toimenpide-ehdotukset. Toinen osa sisältää arvioitujen luontotyyppien kuvaukset, esiintymiskartat, valokuvat sekä luontotyyppikohtaiset arviointitulosten perustelut.
Uhanalaisuuden arvioinnissa olivat mukana kaikki Suomen luontaisesti syntyneet luontotyypit sekä perinnebiotoopit. Arvioinnin tulokset esitetään 388 luontotyypille. Luontotyypit on jaettu kahdeksaan pääryhmään: Itämeri (42 luontotyyppiä, joista uhanalaisiksi arvioitiin 24 %), Itämeren rannikko (45 kpl, 58 %), sisävedet ja rannat (59 kpl, 20 %), suot (69 kpl, 57 %), metsät (34 kpl, 76 %), kalliot ja kivikot (44 kpl, 25 %), perinnebiotoopit (42 kpl, 100 %) sekä tunturit (53 kpl, 38 %).
Luontotyyppien uhanalaisuus arvioitiin Suomessa toista kertaa. Arvioinnissa siirryttiin käyttämään kansainvälistä IUCN Red List of Ecosystems -menetelmää. Pääasiallisia arviointikriteerejä olivat luontotyypin määrän muutos, abioottisen ja bioottisen laadun muutos sekä harvinaisuus. Lisäksi arvioitiin luontotyyppien tilan nykyistä kehityssuuntaa.
Koko maassa uhanalaisiksi arvioitiin 186 luontotyyppiä (48 % luontotyyppien lukumäärästä). Etelä-Suomessa uhanalaisten osuus (59 %) on selvästi suurempi kuin Pohjois-Suomessa (32 %). Luontotyyppien ensimmäisen ja toisen uhanalaisuusarvioinnin tulokset eivät ole suoraan vertailtavissa arviointimenetelmän muutoksen vuoksi. Tulosten perusteella voidaan kuitenkin tulkita, ettei luontotyyppien häviämisuhka ole vähentynyt.
Julkaisu on ensimmäinen osa luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnin loppuraportista. Siinä esitellään luontotyyppien uhanalaisuuden arviointimenetelmä, arvioinnin tulokset ja perusteet sekä asiantuntijaryhmien laatimat toimenpide-ehdotukset. Toinen osa sisältää arvioitujen luontotyyppien kuvaukset, esiintymiskartat, valokuvat sekä luontotyyppikohtaiset arviointitulosten perustelut.
Uhanalaisuuden arvioinnissa olivat mukana kaikki Suomen luontaisesti syntyneet luontotyypit sekä perinnebiotoopit. Arvioinnin tulokset esitetään 388 luontotyypille. Luontotyypit on jaettu kahdeksaan pääryhmään: Itämeri (42 luontotyyppiä, joista uhanalaisiksi arvioitiin 24 %), Itämeren rannikko (45 kpl, 58 %), sisävedet ja rannat (59 kpl, 20 %), suot (69 kpl, 57 %), metsät (34 kpl, 76 %), kalliot ja kivikot (44 kpl, 25 %), perinnebiotoopit (42 kpl, 100 %) sekä tunturit (53 kpl, 38 %).
Luontotyyppien uhanalaisuus arvioitiin Suomessa toista kertaa. Arvioinnissa siirryttiin käyttämään kansainvälistä IUCN Red List of Ecosystems -menetelmää. Pääasiallisia arviointikriteerejä olivat luontotyypin määrän muutos, abioottisen ja bioottisen laadun muutos sekä harvinaisuus. Lisäksi arvioitiin luontotyyppien tilan nykyistä kehityssuuntaa.
Koko maassa uhanalaisiksi arvioitiin 186 luontotyyppiä (48 % luontotyyppien lukumäärästä). Etelä-Suomessa uhanalaisten osuus (59 %) on selvästi suurempi kuin Pohjois-Suomessa (32 %). Luontotyyppien ensimmäisen ja toisen uhanalaisuusarvioinnin tulokset eivät ole suoraan vertailtavissa arviointimenetelmän muutoksen vuoksi. Tulosten perusteella voidaan kuitenkin tulkita, ettei luontotyyppien häviämisuhka ole vähentynyt.