Arvokasta vanhuutta, turvallista arkea AVOT-hanke Pohjois-Karjalassa (2016–2018)
Jämsén, Arja (2018-12-31)
Sosiaali- ja terveysministeriö
31.12.2018
Julkaisusarja:
Raportteja ja muistioita 48/2018This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4018-5Tiivistelmä
Arvokasta Vanhenemista Omatoimisuutta Tukemalla, AVOT-hanke, Siun sote, on yksi Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O)-kärkihankkeen kokeiluista. I&O-hanke on yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista (2016–2018).
Tässä raportissa kuvataan AVOT-kehittämistyön kulkua, ketteriä kokeiluja ja uusia toimintamalleja. Lisäksi arvioidaan jatkokehittämisen tarpeita.
Pelastuslaitoksen, erityisesti ensihoidon ja kotihoidon yhteistyön tuloksena syntyi uusia käytäntöjä muun muassa tehostettuun kotihoitoon ja akuuttitilanteiden hoitamiseen. Kotihoito saa jatkossa moniammatillista vahvuutta myös ravitsemusterapeutin, proviisorin, suuhygienistin ja kuntoutuksen henkilöstön erityisosaamisesta sekä hyvinvointiteknologian nykyistä paremmasta hyödyntämisestä.
Kaikenikäisten omais- ja perhehoitoon luotiin uusia tukimuotoja ja maakunnallisesti yhtenäiset toimintamallit. Perhehoidon määrä kasvoi maakunnassa merkittävästi.
Henkilöstön ja esimiesten osallistuminen ja sitoutuminen kehittämiseen oli onnistumisen perusehto. Asiakkaiden osallisuutta vahvistettiin järjestöyhteistyöllä ja omaishoidon asiakasraadeilla. Viestinnällä nostettiin esille ikäihmisten oikeutta omannäköiseen ja arvokkaaseen elämään.
Tässä raportissa kuvataan AVOT-kehittämistyön kulkua, ketteriä kokeiluja ja uusia toimintamalleja. Lisäksi arvioidaan jatkokehittämisen tarpeita.
Pelastuslaitoksen, erityisesti ensihoidon ja kotihoidon yhteistyön tuloksena syntyi uusia käytäntöjä muun muassa tehostettuun kotihoitoon ja akuuttitilanteiden hoitamiseen. Kotihoito saa jatkossa moniammatillista vahvuutta myös ravitsemusterapeutin, proviisorin, suuhygienistin ja kuntoutuksen henkilöstön erityisosaamisesta sekä hyvinvointiteknologian nykyistä paremmasta hyödyntämisestä.
Kaikenikäisten omais- ja perhehoitoon luotiin uusia tukimuotoja ja maakunnallisesti yhtenäiset toimintamallit. Perhehoidon määrä kasvoi maakunnassa merkittävästi.
Henkilöstön ja esimiesten osallistuminen ja sitoutuminen kehittämiseen oli onnistumisen perusehto. Asiakkaiden osallisuutta vahvistettiin järjestöyhteistyöllä ja omaishoidon asiakasraadeilla. Viestinnällä nostettiin esille ikäihmisten oikeutta omannäköiseen ja arvokkaaseen elämään.