Ehdotus kansainvälisen pelastustoiminnan kehittämiseksi
Ahlberg, Esa; Johansson, Peter; Kaikkonen, Anna; Kangas, Selina; Kareinen, Jani; Kautto, Esko; Lehto, Seppo; Lindström, Torbjörn; Paldanius, Harri; Parko, Veera; Ruuska, Rami; Räsänen, Jukka; Tiainen, Pekka; Westerstråhle, Ulf (2019-02-01)
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-250-0Tiivistelmä
Sisäministeriö asetti pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa yhteisen pelastustoimen uudistushankkeen 15.12.2015. Hankkeen tavoitteena oli kehittää hallitusohjelman mukaisesti pelastustoimen järjestelmää ja helpottaa pelastustoimen järjestämisvastuun siirtymistä kunnilta maakunnille sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä. 1.7.2016 sisäministeriö asetti uudistukselle 14 työryhmää, joista yksi oli kansainvälisen pelastustoiminta -työryhmä. Työryhmässä olivat edustettuina sisäministeriön pelastusosasto, Pelastusopisto, aluehallintovirasto ja pelastuslaitokset.
Työryhmän ehdotusten keskeisenä tavoitteena on parantaa Suomen varautumista pelastustoimeen kuuluvan kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Lisäksi tavoitteena on integroida pelastustoimen kansainvälinen toiminta osaksi päivittäistä toimintaa kaikilla tasoilla sekä hyödyntää erityisesti kansainvälisiin tehtäviin koulutettua pelastustoimen henkilöstöä nykyistä paremmin kotimaan valmiudessa. Nykyisessä turvallisuusympäristössä on entistä tärkeämpää varautua käyttämään pelastustoimen erityisresursseja tehokkaasti kansainvälisen avunannon lisäksi myös kotimaan onnettomuustilanteissa. Samoja resursseja voidaan hyödyntää myös tilanteessa, jossa jouduttaisiin pyytämään kansainvälistä apua Suomeen (isäntävaltion tukitoimet, Host Nation Support).
Työryhmä ehdottaa, että pelastustoimen erityisresursseja, mukaan lukien henkilöstön osaaminen, kehitetään ensisijaisesti kotimaan tarpeita varten. Samalla tiettyjä valmiuksia kehitetään kansainvälisen pelastustoiminnan tehtäviin tarjottaviksi (vrt. Ruotsin metsäpalot 2018).
Työryhmä ehdottaa lisäksi, että kansainvälisen pelastustoiminnan koordinaatiotoiminto perustetaan pelastustoimen 24/7 valtakunnallisen tilannekeskuksen yhteyteen. Hälytysjärjestelyt, logistiset järjestelyt ja varastointi suunnitellaan uudelta pohjalta vuodesta 2020–21 alkaen. Kansainvälisen pelastustoiminnan koulutukset ja harjoitukset integroidaan osaksi Pelastusopiston normaalia täydennyskoulutusohjelmaa ja pelastuslaitosten henkilöstö osallistuu toimintaan samoin perustein kuin muuhunkin täydennyskoulutukseen.
Työryhmän ehdotusten keskeisenä tavoitteena on parantaa Suomen varautumista pelastustoimeen kuuluvan kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Lisäksi tavoitteena on integroida pelastustoimen kansainvälinen toiminta osaksi päivittäistä toimintaa kaikilla tasoilla sekä hyödyntää erityisesti kansainvälisiin tehtäviin koulutettua pelastustoimen henkilöstöä nykyistä paremmin kotimaan valmiudessa. Nykyisessä turvallisuusympäristössä on entistä tärkeämpää varautua käyttämään pelastustoimen erityisresursseja tehokkaasti kansainvälisen avunannon lisäksi myös kotimaan onnettomuustilanteissa. Samoja resursseja voidaan hyödyntää myös tilanteessa, jossa jouduttaisiin pyytämään kansainvälistä apua Suomeen (isäntävaltion tukitoimet, Host Nation Support).
Työryhmä ehdottaa, että pelastustoimen erityisresursseja, mukaan lukien henkilöstön osaaminen, kehitetään ensisijaisesti kotimaan tarpeita varten. Samalla tiettyjä valmiuksia kehitetään kansainvälisen pelastustoiminnan tehtäviin tarjottaviksi (vrt. Ruotsin metsäpalot 2018).
Työryhmä ehdottaa lisäksi, että kansainvälisen pelastustoiminnan koordinaatiotoiminto perustetaan pelastustoimen 24/7 valtakunnallisen tilannekeskuksen yhteyteen. Hälytysjärjestelyt, logistiset järjestelyt ja varastointi suunnitellaan uudelta pohjalta vuodesta 2020–21 alkaen. Kansainvälisen pelastustoiminnan koulutukset ja harjoitukset integroidaan osaksi Pelastusopiston normaalia täydennyskoulutusohjelmaa ja pelastuslaitosten henkilöstö osallistuu toimintaan samoin perustein kuin muuhunkin täydennyskoulutukseen.