Suomen ympäristövahinkojen torjunnan kokonaisselvitys 2017–2025 : Valtakunnallisen torjuntavalmiuden tavoitteet, nykytila ja kehitystarpeet

Abstract

Kokonaisselvitys kuvaa ympäristövahinkojen eli alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen sekä maa-alueiden öljyvahinkojen torjuntatehtävän nykyiset aineelliset resurssit ja esittää perusteluja kehittämistavoitteita varten. Taustaksi on kuvaus myös torjuntatehtävien historiasta. Kokonaisselvitys päivittää tiedot, jotka esitettiin Kalervo Jolman laatimassa selvityksessä ”Kokonaisselvitys – valtion ja kuntien öljyntorjuntavalmiuden kehittämisestä 2009–2018”. Kokonaisselvityksen käsikirjoitus on toiminut teknisenä taustana Valtioneuvoston periaatepäätökselle 13.6.2018 ympäristövahinkojen torjunnan strategiasta: ”Ympäristövahinkojen torjunnan kansallinen strategia vuoteen 2025”. Kokonaisselvitys vastaa kysymyksiin koskien ympäristövahinkojen uhkakuvan perusteluja ja arviointitapoja, varautumisen toteutettua ja tavoiteltavaa tasoa sekä valmiuden kustannuksia suhteessa puhdistuskustannuksiin ja luonnon arvojen menetyksiin. Selvityksen mukaan Suomen nykyinen torjuntakyky on hyvä mutta ei riittävä ottaen huomioon kasvava tankkeri- ja muu meriliikenne erityisesti Suomenlahdella. Selvitys kiinnittää huomiota torjuntakyvyn kehittämistarpeeseen avomeren aallokko-olosuhteisiin, jääolosuhteisiin, rannikon ja saariston mataliin vesiin, huonon näkyvyyden olosuhteisiin sekä uponneen öljyn löytämiseen ja poistamiseen. Kerätyn öljyn välivarastointikapasiteetti on puutteellinen. Selvityksen perusteella valtion viranomaisten resurssit ovat pääosin kunnossa, ja kehittämisen seuraava painopiste on pelastuslaitosten torjuntavalmiuden parantamisessa.