Osuustoiminta ja järjestötoiminta sosiaali- ja terveyspalveluissa

Abstract

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa julkisten sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta 18 uudelle maakunnalle vuoden 2021 alussa. Uudistukseen liittyy odotus ja toive, että yksityiset toimijat ottavat aiempaa suuremman roolin sote-palveluiden tuottamisessa. Niin sanottua monituottaja-mallia on edistetty myös sillä ajatuksella, että se mahdollistaisi pienten ja keskisuurten yritysten aiempaa helpomman mukaantulon sote-markkinoille. Erityisesti pienten ja keskisuurten toimijoiden sekä osakeyhtiöstä poikkeavien oikeudellisten muotojen asemasta tulevilla sote-markkinoilla oli tarpeen saada lisätietoa. Päätavoitteeksi määriteltiin uuden tiedon tuottaminen osuuskunnista ja järjestötoimijoista sote-palveluiden tuottajina. Pääpainoksi valittiin valinnanvapauden piiriin kaavaillut asiakasseteli- ja henkilökohtaisen budjetin palvelut. Hankkeessa kartoitettiin ja analysoitiin nykytilanne osuustoiminnallisista ja järjestötoimijoista sekä niiden olemassa olevasta kapasiteetista sote-palveluiden tuottajina, selvitettiin valinnanvapauslakiesityksen ja järjestäjän tuleville sote-palvelutuottajille asettamat toimintavaatimukset ja niihin liittyvät toimintaedellytykset sekä kuvattiin osuustoiminnallisiin ja järjestötoimijoihin liittyvät edut ja haasteet. Hankkeessa tuotettiin politiikka- ja toimenpidesuosituksia, joiden avulla osuustoiminnalliset ja järjestöpohjaiset palvelun-tuottajat saavuttavat yhdenvertaisen aseman osakeyhtiöiden kanssa ja kehittyvät palveluntarjoajina sote-markkinoilla