Hyppää sisältöön
    • Suomi
    • Svenska
    • English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Valtioneuvoston kanslia
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  • Etusivu
  • Valtioneuvoston kanslia
  • Julkaisut
  • Näytä viite

Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys

Koljonen, Tiina; Soimakallio, Sampo; Lehtilä, Antti; Similä, Lassi; Honkatukia, Juha; Hildén, Mikael; Rehunen, Antti; Saikku, Laura; Salo, Marja; Savolahti, Mikko; Tuominen, Pekka; Vainio, Terttu (2019-02-28)

Avaa tiedosto
24-2019-Pitkan aikavalin kokonaispaastokehitys.pdf (1.870Mt)
Lataukset: 

Tilaa verkkokaupasta
Koljonen, Tiina
Soimakallio, Sampo
Lehtilä, Antti
Similä, Lassi
Honkatukia, Juha
Hildén, Mikael
Rehunen, Antti
Saikku, Laura
Salo, Marja
Savolahti, Mikko
Tuominen, Pekka
Vainio, Terttu
Valtioneuvoston kanslia
28.02.2019
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 24/2019
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
 
Tweet Vie viite Refworksiin
 

Julkaisun pysyvä osoite on

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-656-0
Tiivistelmä
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Suomen ympäristökeskus SYKE:n Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys (PITKO) -selvityksen keskeinen tavoite oli arvioida, mikä on Suomelle sopiva kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite vuodelle 2050 ja mitkä ovat keskeiset toimialakohtaiset etenemisvaihtoehdot tavoitteen saavuttamiseksi. Arvioiden lähtökohdaksi asetettiin biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen ministerityöryhmän linjausten mukaisesti, että Suomi vähentää vuoteen 2050 mennessä kasvihuonekaasupäästöjään 85–90 % vuoden 1990 tasoon verrattuna. Maankäyttösektorille (ns. LULUCF) ei sen sijaan asetettu erillistä tavoitetta, vaan päästöistä ja nieluista (poistumista) koostuva kokonaispäästökehitys arvioitiin laskelmien tuloksena. Tulosten mukaan Suomi voi saavuttaa 85–90 %:n päästövähennystavoitteen vuonna 2050 erilaisia polkuja pitkin. Kriittisiä tekijöitä ovat energian käytön tehostuminen yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla, uusiutuvan energian merkittävä lisäys, energiajärjestelmän sähköistyminen sekä hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) käytettävyys bioenergian ja teollisuuden prosessien yhteydessä. Kaikissa poluissa BKT:llä mitatun taloudellisen hyvinvoinnin arvioitiin kasvavan, ja teknologisen kehityksen vaikutus oli kasvun tärkein ajuri. Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliuden tarkastellusta polusta ja metsänielun epävarmuuksista riippuen joko ennen vuotta 2040 tai vasta sen jälkeen. Päästöjen vähentämisen lisäksi metsien hiilinielujen ylläpitäminen ja vahvistaminen ovat tärkeässä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajan mukaanViimeksi lisätytAsiasanatJulkaisijat

Aineistojen tallennus

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Tietosuoja
Saavutettavuusseloste
Valtioneuvoston kanslia
Puolustusministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Ulkoministeriö
Valtiovarainministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö
Oikeusministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Sisäministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö
Ympäristöministeriö

Valtioneuvoston kanslia
|
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
·julkaisutuotanto(at)vnk.fi | vnk.fi·
Palvelun tuottaja
Kansalliskirjasto
Valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
julkaisutuotanto(at)vnk.fi | vnk.fi
Palvelun tuottaja Kansalliskirjasto