Lapsen aika : Kohti kansallista lapsistrategiaa 2040
Valtioneuvosto
12.03.2019
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston julkaisuja 2019:4This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-698-0Julkaisun muut kieliversiot:
SvenskaTiivistelmä
Hallituskaudet ylittävää kansallista lapsistrategiaa pohjustavan ja valmistelevan työn taustalla on hallituksen kehysriihessä sopima päätös 11.4.2018. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö asettivat yhteistyössä 5.6.2018 ohjausryhmän ja toimeksiannon valmistelevalle työlle, joka on toteutettu 1.8.2018 – 28.2.2019. Lapsistrategiaa pohjustavan työn tehtävänanto edellytti uudenlaista toimintatapaa yli hallituskausien tähtäävän vision, ennusteiden, tavoitteiden ja suositusten tunnistamiseksi ja toteuttamiseksi.
Ministeriöiden, kansalaisyhteiskunnan, julkisen ja yksityisen sektorin poikkihallinnollisen työskentelyn linjauksiksi valittiin avoimuus, tulevaisuussuuntautuneisuus, mahdollisuuksien löytäminen ja dialoginen vuorovaikutus. Lapsen aika -raportin visiota, skenaarioita, suosituksia ja tutkimuksen esiin nostamia hyvinvoinnin osa-alueita tunnistettiin tutkimuksen ja kokemusasiantuntijuuden avulla lapsen, nuoren ja perheiden tulevaisuuden hyvinvoinnin ja oppimisen, osallisuuden ja turvallisuuden sekä ihmissuhteiden ja terveyden lähtökohdista. Sidosryhmien, kansalaisten ja asiantuntijoiden välistä dialogia käytiin kolmessa Lapsifoorumissa sekä erillisissä sidosryhmätapaamisissa, joihin osallistui lähes tuhat ihmistä, joista lapsia ja nuoria oli kaksisataa. Mukana olivat poikkisektoriaalisesti myös talouden ja elinkeinoelämän toimijoita. Työtä on tukenut ohjausryhmän lisäksi tutkijaryhmä. Valmistelu on perustunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen lähtökohtiin.
Ohjausryhmä toimi valmistelujen seurantaryhmänä ja muodosti yhteisen vision "Lapsen aika – Kohti kansallista lapsistrategiaa 2040". Vision määrittelyn jälkeen muodostettiin skenaarioita, joilla kuvataan kolmea mahdollista maailmaa. Skenaariot kiteyttävät tavoitetilan eli vision. Raportissa esitellään suositeltava Lapsen aika -skenaario, jossa on saavutettu lapsi-, nuori- ja perhemyönteinen Suomi. Visiota konkretisoivat seitsemän tavoitetta, jotka liittyvät lapsen ihmissuhdeympäristöön (vanhemmat, läheiset aikuiset, ystävät), lapsen ja perheen osallisuuteen kasvu- ja lähiyhteisössä, perheiden yhdessä viettämään aikaan, lapsen ja nuoren yksilöllisen kasvun ja oppimisen polun mahdollistamiseen, lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseen sekä ihmisten mahdollisuuteen toivomaansa lapsimäärään.
Ministeriöiden, kansalaisyhteiskunnan, julkisen ja yksityisen sektorin poikkihallinnollisen työskentelyn linjauksiksi valittiin avoimuus, tulevaisuussuuntautuneisuus, mahdollisuuksien löytäminen ja dialoginen vuorovaikutus. Lapsen aika -raportin visiota, skenaarioita, suosituksia ja tutkimuksen esiin nostamia hyvinvoinnin osa-alueita tunnistettiin tutkimuksen ja kokemusasiantuntijuuden avulla lapsen, nuoren ja perheiden tulevaisuuden hyvinvoinnin ja oppimisen, osallisuuden ja turvallisuuden sekä ihmissuhteiden ja terveyden lähtökohdista. Sidosryhmien, kansalaisten ja asiantuntijoiden välistä dialogia käytiin kolmessa Lapsifoorumissa sekä erillisissä sidosryhmätapaamisissa, joihin osallistui lähes tuhat ihmistä, joista lapsia ja nuoria oli kaksisataa. Mukana olivat poikkisektoriaalisesti myös talouden ja elinkeinoelämän toimijoita. Työtä on tukenut ohjausryhmän lisäksi tutkijaryhmä. Valmistelu on perustunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen lähtökohtiin.
Ohjausryhmä toimi valmistelujen seurantaryhmänä ja muodosti yhteisen vision "Lapsen aika – Kohti kansallista lapsistrategiaa 2040". Vision määrittelyn jälkeen muodostettiin skenaarioita, joilla kuvataan kolmea mahdollista maailmaa. Skenaariot kiteyttävät tavoitetilan eli vision. Raportissa esitellään suositeltava Lapsen aika -skenaario, jossa on saavutettu lapsi-, nuori- ja perhemyönteinen Suomi. Visiota konkretisoivat seitsemän tavoitetta, jotka liittyvät lapsen ihmissuhdeympäristöön (vanhemmat, läheiset aikuiset, ystävät), lapsen ja perheen osallisuuteen kasvu- ja lähiyhteisössä, perheiden yhdessä viettämään aikaan, lapsen ja nuoren yksilöllisen kasvun ja oppimisen polun mahdollistamiseen, lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseen sekä ihmisten mahdollisuuteen toivomaansa lapsimäärään.