Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030
Ympäristöministeriö
21.03.2019
Julkaisusarja:
Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:7This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-008-8Julkaisun muut kieliversiot:
SvenskaEnglish
Tiivistelmä
EU:n päästökattodirektiivi (2016/2284) velvoittaa jäsenmaita laatimaan kansallisen ilmansuojeluohjelman. Ilmansuojeluohjelma sisältää ne toimet, joilla direktiivissä asetetut rikkidioksidin, typenoksidien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, pienhiukkasten ja ammoniakin ilmapäästöjen vähentämisvelvoitteet toteutetaan. Ilmansuojeluohjelmassa esitetään Suomen ilmansuojelun nykytila (päästöt, ilmanlaatu, vaikutukset) sekä arvio päästöistä, vaikutuksista ja tarvittavista toimista vuoteen 2030.
Suomen ympäristökeskuksen tekemien laskelmien mukaan Suomi toteuttaa päästökattodirektiivissä sille asetetut päästöjen vähentämisvelvoitteet jo sovituilla energia- ja ilmastostrategian ja maatalouden ammoniakkiohjelman toimenpiteillä.
Huolimatta päästövelvoitteiden noudattamisesta ilmansaasteet aiheuttavat edelleen terveys- ja ympäristöhaittoja. Tämän vuoksi ohjelma sisältää toimia, joilla ilmanlaatua voidaan edelleen parantaa ja altistumista vähentää. Nämä toimet koskevat erityisesti taajamien hengityskorkeuden päästölähteitä (puun pienpoltto ja katupöly, pakokaasut) ja toisaalta ilmanlaatuun vaikuttavia muiden sektorien toimia.
Ilmansuojeluohjelma painottaa sitä, että ilmansuojelu tulisi ottaa johdonmukaisesti huomioon kaikessa ilmanlaatuun vaikuttavassa suunnittelussa ja päätöksenteossa kaikilla päätöksenteon tasoilla. Ilmanlaatuun vaikutetaan erityisesti liikenne-, energia-, ilmasto-, maatalous- ja maankäytön sektoreilla ja kunnissa. Hyödyt näkyvät hyvinvointisektorilla. Yhteistyöhankkeet, jotka edistävät mm. hiilineutraaliutta ja kansalaisten terveyttä, parantavat yleensä myös ilmanlaatua.
Suomen ympäristökeskuksen tekemien laskelmien mukaan Suomi toteuttaa päästökattodirektiivissä sille asetetut päästöjen vähentämisvelvoitteet jo sovituilla energia- ja ilmastostrategian ja maatalouden ammoniakkiohjelman toimenpiteillä.
Huolimatta päästövelvoitteiden noudattamisesta ilmansaasteet aiheuttavat edelleen terveys- ja ympäristöhaittoja. Tämän vuoksi ohjelma sisältää toimia, joilla ilmanlaatua voidaan edelleen parantaa ja altistumista vähentää. Nämä toimet koskevat erityisesti taajamien hengityskorkeuden päästölähteitä (puun pienpoltto ja katupöly, pakokaasut) ja toisaalta ilmanlaatuun vaikuttavia muiden sektorien toimia.
Ilmansuojeluohjelma painottaa sitä, että ilmansuojelu tulisi ottaa johdonmukaisesti huomioon kaikessa ilmanlaatuun vaikuttavassa suunnittelussa ja päätöksenteossa kaikilla päätöksenteon tasoilla. Ilmanlaatuun vaikutetaan erityisesti liikenne-, energia-, ilmasto-, maatalous- ja maankäytön sektoreilla ja kunnissa. Hyödyt näkyvät hyvinvointisektorilla. Yhteistyöhankkeet, jotka edistävät mm. hiilineutraaliutta ja kansalaisten terveyttä, parantavat yleensä myös ilmanlaatua.