Energiatehokkuustyöryhmän väliraportti
Tirkkonen, Juhani (2019-03-29)
Työ- ja elinkeinoministeriö
29.03.2019
Julkaisusarja:
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:26This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-422-8Tiivistelmä
Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuussa 2018 nimeämän Energiatehokkuustyöryhmän tehtävänä on selvittää mahdollisuuksia tehostaa energiatehokkuustoimia vuosina 2021–2030. Työryhmä tekee esitykset toimista, joilla Suomi saavuttaa EU:n muutetun energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan edellyttämät tavoitteet kaudelle 2021–2030 ja aloittaa tarvittaessa lakimuutosten valmistelun. Energiatehokkuustyöryhmän yhteyteen on muodostettu teollisuuden, kuluttajien, palveluiden ja liikenteen asiantuntijatyöryhmät, joiden jäseniksi on kutsuttu keskeisiä toimijoita.
Käytössä olevien ohjauskeinojen toimivuus energiatehokkuuden edistämisessä vaihtelee sektoreittain. Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ja energiakatselmustoiminta toimivat varsin hyvin energiatuen vauhdittamina. Liikenteessä on keskeistä ohjata ajoneuvokantaa energiatehokkaampaan suuntaan. Myös liikennevälineiden käytön tehostaminen ja kulku- ja kuljetusmuotovalintoihin vaikuttaminen parantavat liikenteen energiatehokkuutta. Palvelu- ja kuluttajasektoreille kohdistetut toimet ohjaavat oikeaan suuntaan, mutta toimien tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö sekä yhteiskunnan sähköistyminen edellyttävät ohjauskeinojen hienosäätöä ja riittävää resursointia. Erityisesti poikkileikkaavat ohjauskeinot, kuten osaaminen ja viestintä, ovat perusedellytyksiä muiden toimien toteutumiseen.
Asiantuntijatyöryhmät ovat koonneet sektoreidensa nykyiset ja uudet energiatehokkuustoimet ja arvioineet jo olemassa olevien toimien tehostamismahdollisuuksia. Valittavista toimista laaditaan vaikutusarviot, joissa tarkastellaan energiansäästövaikutuksia, hiilidioksidipäästövähenemiä ja toteutettavuutta. Energiatehokkuustyöryhmä antaa loppuraporttinsa 30.9.2019 mennessä.
Käytössä olevien ohjauskeinojen toimivuus energiatehokkuuden edistämisessä vaihtelee sektoreittain. Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ja energiakatselmustoiminta toimivat varsin hyvin energiatuen vauhdittamina. Liikenteessä on keskeistä ohjata ajoneuvokantaa energiatehokkaampaan suuntaan. Myös liikennevälineiden käytön tehostaminen ja kulku- ja kuljetusmuotovalintoihin vaikuttaminen parantavat liikenteen energiatehokkuutta. Palvelu- ja kuluttajasektoreille kohdistetut toimet ohjaavat oikeaan suuntaan, mutta toimien tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö sekä yhteiskunnan sähköistyminen edellyttävät ohjauskeinojen hienosäätöä ja riittävää resursointia. Erityisesti poikkileikkaavat ohjauskeinot, kuten osaaminen ja viestintä, ovat perusedellytyksiä muiden toimien toteutumiseen.
Asiantuntijatyöryhmät ovat koonneet sektoreidensa nykyiset ja uudet energiatehokkuustoimet ja arvioineet jo olemassa olevien toimien tehostamismahdollisuuksia. Valittavista toimista laaditaan vaikutusarviot, joissa tarkastellaan energiansäästövaikutuksia, hiilidioksidipäästövähenemiä ja toteutettavuutta. Energiatehokkuustyöryhmä antaa loppuraporttinsa 30.9.2019 mennessä.