Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeiden arvionti
Sosiaali- ja terveysministeriö
12.04.2019
Julkaisusarja:
Raportteja ja muistioita 2019:36This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4071-0Tiivistelmä
Hallitusohjelman hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien strategisten tavoitteiden toimeenpanoa on tuettu viidellä kärkihankkeella vuosina 2016–2018. Jokaisesta kärkihankkeesta on tehty erillinen arviointi, johon tämä kärkihankkeet yhteenvetävä arviointiraportti perustuu.
Kärkihankkeiden tavoitteet on asetettu hallitusohjelmassa. Ne kattavat keskeiset näkökulmat hallitusohjelmassa esiin nostetuista hyvinvointi- ja terveysteemoista ja siten edistävät hyvin hallitusohjelman toteutumista. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta haasteeksi on muodostunut lyhyt toteutusaika suhteessa tavoitteiden kunnianhimon tasoon. Lisäksi hankkeiden johtamisen haasteena on ollut irrallisuus ministeriöorganisaatiosta ja hankkeilta on puuttunut selkeä ylemmän johdon omistajuus.
Kärkihankkeiden keskeiset tulokset liittyvät sote-alan palvelujärjestelmän toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen sekä sote-uudistusta palvelevien laajempien toimintamallikokonaisuuksien rakentamiseen. Hankkeiden keskeisinä tuloksina voidaan pitää sitä, että ne ovat osaltaan edistäneet pirstaleisen palvelujärjestelmän ja erilaisten toimintatapojen yhtenäistämistä. Hankkeita läpileikkaavista teemoista parhaiten on toteutunut osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen. Digitalisaatiota on edisitetty hankkeita läpileikkaavana teemana vain jossain määrin ja tämä jäi usean hankkeen osalta heikoimmin toteutuneeksi osa-alueeksi.
Kärkihankkeiden tavoitteet on asetettu hallitusohjelmassa. Ne kattavat keskeiset näkökulmat hallitusohjelmassa esiin nostetuista hyvinvointi- ja terveysteemoista ja siten edistävät hyvin hallitusohjelman toteutumista. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta haasteeksi on muodostunut lyhyt toteutusaika suhteessa tavoitteiden kunnianhimon tasoon. Lisäksi hankkeiden johtamisen haasteena on ollut irrallisuus ministeriöorganisaatiosta ja hankkeilta on puuttunut selkeä ylemmän johdon omistajuus.
Kärkihankkeiden keskeiset tulokset liittyvät sote-alan palvelujärjestelmän toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen sekä sote-uudistusta palvelevien laajempien toimintamallikokonaisuuksien rakentamiseen. Hankkeiden keskeisinä tuloksina voidaan pitää sitä, että ne ovat osaltaan edistäneet pirstaleisen palvelujärjestelmän ja erilaisten toimintatapojen yhtenäistämistä. Hankkeita läpileikkaavista teemoista parhaiten on toteutunut osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen. Digitalisaatiota on edisitetty hankkeita läpileikkaavana teemana vain jossain määrin ja tämä jäi usean hankkeen osalta heikoimmin toteutuneeksi osa-alueeksi.