Jokaiselle mahdollisuus kansainvälistymiseen
Teeri, Tuula (2019-04-12)
Opetus- ja kulttuuriministeriö
12.04.2019
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:15This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-637-9Tiivistelmä
Koulutus on pienen, viennistä riippuvaisen maan menestyksen ehdoton edellytys. Suomalaisen osaamisjärjestelmän on kyettävä kouluttamaan uuden aikakauden osaajia, joilla on kyky ja into toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa maailmanlaajuisesti. Koulutuksen kansainvälistyminen luo pohjan Suomen ja suomalaisten yritysten kansainväliselle kilpailukyvylle globaalissa osaamiskilpailussa.
Tämän selvityksen tavoitteena oli tehdä esitys toimista, joilla koulujen, ammattioppilaitosten ja lukioiden oppilaiden ja korkeakoulujen opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus voidaan kaksinkertaistaa vuoteen 2030 mennessä, ottaen huomioon liikkuvuutta tukevat ohjelmat, kestävän kehityksen mukaiset tavoitteet ja liikkuvuuden uudet muodot.
Suomalaisten opiskelijoiden ja opettajien kansainvälinen liikkuvuus on verraten hyvällä tasolla mutta käytännön toimenpiteiden kirjo on suuri. Opiskelijaliikkuvuuden kaksinkertaistamiseksi Suomessa tarvitaan kansallinen tiekartta selkeine määrällisine tavoitteineen, kansainvälistymisinstrumenttien ja rahoituskanavien koordinoitu hallinta ja riittävä resursointi oppilaitosten kansainvälistymisen mahdollistamiseksi eri asteilla. Erityisen tärkeää on saada kansainvälistymiskoulutuksen piiriin ne ryhmät, jotka yhä ovat aliedustettuina, esimerkiksi pojat, aikuisopiskelijat sekä toimintarajoitteiset opiskelijat.
Oppilas- ja opiskelijaliikkuvuuden kaksinkertaistaminen edellyttää myös, että kaikilla koulutusasteilla lisätään systemaattisesti kansallista koordinaatiota hyvien käytäntöjen jakamiseksi ja yleistämiseksi, että kansainvälistymisen tukipalveluja ja niiden rahoitusta vahvistetaan ja että alueellista yhteistyötä lisätään pienempien kuntien saamiseksi kansainvälistymiskoulutuksen piiriin.
Tämän selvityksen tavoitteena oli tehdä esitys toimista, joilla koulujen, ammattioppilaitosten ja lukioiden oppilaiden ja korkeakoulujen opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus voidaan kaksinkertaistaa vuoteen 2030 mennessä, ottaen huomioon liikkuvuutta tukevat ohjelmat, kestävän kehityksen mukaiset tavoitteet ja liikkuvuuden uudet muodot.
Suomalaisten opiskelijoiden ja opettajien kansainvälinen liikkuvuus on verraten hyvällä tasolla mutta käytännön toimenpiteiden kirjo on suuri. Opiskelijaliikkuvuuden kaksinkertaistamiseksi Suomessa tarvitaan kansallinen tiekartta selkeine määrällisine tavoitteineen, kansainvälistymisinstrumenttien ja rahoituskanavien koordinoitu hallinta ja riittävä resursointi oppilaitosten kansainvälistymisen mahdollistamiseksi eri asteilla. Erityisen tärkeää on saada kansainvälistymiskoulutuksen piiriin ne ryhmät, jotka yhä ovat aliedustettuina, esimerkiksi pojat, aikuisopiskelijat sekä toimintarajoitteiset opiskelijat.
Oppilas- ja opiskelijaliikkuvuuden kaksinkertaistaminen edellyttää myös, että kaikilla koulutusasteilla lisätään systemaattisesti kansallista koordinaatiota hyvien käytäntöjen jakamiseksi ja yleistämiseksi, että kansainvälistymisen tukipalveluja ja niiden rahoitusta vahvistetaan ja että alueellista yhteistyötä lisätään pienempien kuntien saamiseksi kansainvälistymiskoulutuksen piiriin.