Elinkeinopoliittinen tilannekuva, kevät 2019 : TEM:n hallinnonalan näkemyksiä
Husso, Kai; Koski, Olli; Alho, Eeva; Kangaspunta, Seppo; Lindholm, Timo; Kari Virtanen (2019-06-04)
Husso, Kai
Koski, Olli
Alho, Eeva
Kangaspunta, Seppo
Lindholm, Timo
Kari Virtanen
Työ- ja elinkeinoministeriö
04.06.2019
Julkaisusarja:
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:40This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-436-5Tiivistelmä
Elinkeinopoliittinen tilannekuva perustuu työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamaan kyselyyn, joka on kohdistettu kahdeksalle ministeriön ohjaamalle organisaatiolle (Business Finland, Energiavirasto, Finnvera, Geologian tutkimuskeskus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Patentti- ja rekisterihallitus, Suomen Teollisuussijoitus Oy ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy). Kysely toteutetaan kaksi kertaa vuodessa.
Kyselyllä kartoitetaan ministeriön ohjaamien organisaatioiden näkemyksiä toimintaympäristön dynamiikasta ja sen muutoksista viime puolen vuoden aikana sekä lähitulevaisuudessa. Raportti auttaa tarkentamaan kokonaiskuvaa talouden suunnasta sekä tukee ministeriön politiikkavalmistelua ja omistajaohjausta. Talouden kasvuvauhti on vuonna 2019 yhä kohtuullinen, n. 1,5 %. Ennustelaitosten arvioita tälle vuodelle on kuitenkin korjattu viime syksyltä keskimäärin puoli prosenttiyksikköä alaspäin. Kotimaassa investointihaluttomuus sekä osaajapula (työntekijöiden määrä) ja osaamispula (työntekijöiden taidot) ovat keskeisiä kasvun hidasteita. Maailmantalous kasvaa ainakin parin seuraavan vuoden aikana yli kolmen prosentin vuosivauhtia. Monista poliittisista ja taloudellisista riskeistä johtuen mahdollisuus niin talouden kuin ulkomaankaupan odotettua heikommalle kehitykselle on kuitenkin melko suuri.
Tilannekuvassa nousevia muita teemoja ovat mm. ilmastonmuutoksen laajeneva huomioon ottaminen poliittisessa keskustelussa ja taloudessa, t&k-toiminnan voimavarojen kehitykseen liittyvät epävarmuudet, geoalan kasvunäkymät esimerkiksi akkuteollisuuden kasvuun liittyen sekä kotimaisten markkinoiden toimivuuden parantaminen ja kilpailullisuuden lisääminen. Aikaisen kasvuvaiheen pääomasijoitusmarkkinoista on laadittu erillinen katsaus.
Yritysrahoituksen saatavuus on Suomessa yleisesti ottaen varsin hyvällä tasolla. Vaihtoehtojen lisääntymisestä huolimatta pk-sektorin rahoitus on vielä pitkälti pankkien varassa. Erityisesti nopeasti kasvavat ja kansainvälistyvät pk-yritykset voivat vaihtelevista syistä jäädä ilman kaipaamaansa pankkirahoitusta. Tällöin pääomasijoitus tai muu vaihtoehtoinen rahoitusmuoto saattaa olla sopivampi ratkaisu.
Suomen pääomasijoitusmarkkina on kehittynyt viime vuosina varsin suotuisasti. Oman pääoman ehtoisten startup-sijoitusten määrä on lähes nelinkertaistunut vuosina 2010–2018. Yritysten kannalta positiivista on ollut useiden kokonaan uusien rahastojen ja pääomasijoittajatiimien synty. Vuonna 2018 pääomasijoittajien sijoitusaktiivisuus oli huipputasolla.
Kai Husso puh. 029 506 3683, Olli Koski puh. 029 504 7174 / TEM, Innovaatiot ja yritysrahoitus.
Kyselyllä kartoitetaan ministeriön ohjaamien organisaatioiden näkemyksiä toimintaympäristön dynamiikasta ja sen muutoksista viime puolen vuoden aikana sekä lähitulevaisuudessa. Raportti auttaa tarkentamaan kokonaiskuvaa talouden suunnasta sekä tukee ministeriön politiikkavalmistelua ja omistajaohjausta. Talouden kasvuvauhti on vuonna 2019 yhä kohtuullinen, n. 1,5 %. Ennustelaitosten arvioita tälle vuodelle on kuitenkin korjattu viime syksyltä keskimäärin puoli prosenttiyksikköä alaspäin. Kotimaassa investointihaluttomuus sekä osaajapula (työntekijöiden määrä) ja osaamispula (työntekijöiden taidot) ovat keskeisiä kasvun hidasteita. Maailmantalous kasvaa ainakin parin seuraavan vuoden aikana yli kolmen prosentin vuosivauhtia. Monista poliittisista ja taloudellisista riskeistä johtuen mahdollisuus niin talouden kuin ulkomaankaupan odotettua heikommalle kehitykselle on kuitenkin melko suuri.
Tilannekuvassa nousevia muita teemoja ovat mm. ilmastonmuutoksen laajeneva huomioon ottaminen poliittisessa keskustelussa ja taloudessa, t&k-toiminnan voimavarojen kehitykseen liittyvät epävarmuudet, geoalan kasvunäkymät esimerkiksi akkuteollisuuden kasvuun liittyen sekä kotimaisten markkinoiden toimivuuden parantaminen ja kilpailullisuuden lisääminen. Aikaisen kasvuvaiheen pääomasijoitusmarkkinoista on laadittu erillinen katsaus.
Yritysrahoituksen saatavuus on Suomessa yleisesti ottaen varsin hyvällä tasolla. Vaihtoehtojen lisääntymisestä huolimatta pk-sektorin rahoitus on vielä pitkälti pankkien varassa. Erityisesti nopeasti kasvavat ja kansainvälistyvät pk-yritykset voivat vaihtelevista syistä jäädä ilman kaipaamaansa pankkirahoitusta. Tällöin pääomasijoitus tai muu vaihtoehtoinen rahoitusmuoto saattaa olla sopivampi ratkaisu.
Suomen pääomasijoitusmarkkina on kehittynyt viime vuosina varsin suotuisasti. Oman pääoman ehtoisten startup-sijoitusten määrä on lähes nelinkertaistunut vuosina 2010–2018. Yritysten kannalta positiivista on ollut useiden kokonaan uusien rahastojen ja pääomasijoittajatiimien synty. Vuonna 2018 pääomasijoittajien sijoitusaktiivisuus oli huipputasolla.
Kai Husso puh. 029 506 3683, Olli Koski puh. 029 504 7174 / TEM, Innovaatiot ja yritysrahoitus.