Ruokaympäristön osatekijät ja ohjauskeinot

Abstract

Terveellisellä ravitsemuksella on merkittävä kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen merkitys. Epäterveellisestä ravitsemuksesta ja muista terveydelle epäedullisista elintavoista aiheutuvat kustannukset ovat merkittäviä sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Näillä tekijöillä on välillisiä vaikutuksia työn tuottavuuteen, oppimiseen ja kansanterveyteen ja ne vaikuttavat suoraan ja epäsuorasti elämänlaatuun. Terveellinen ravitsemus onkin sekä yksilön että yhteiskunnan asia.

Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli määritellä terveellisiä ruokavalintoja edistävä ruokaympäristö ja tunnistaa miten kuluttajia voidaan ohjata terveellisempiin ruokavalintoihin. Tutkimushankkeessa hyödynnettiin aiempaa tutkimuskirjallisuutta, osto- ja kyselyaineistoja, viimeaikaisia selvityksiä sekä sidosryhmä- ja asiantuntijaseminaareja.

Tutkimushankkeessa kuvattiin suomalaisen ravitsemuksen ja ruoankäytön ominaispiirteitä ja visualisoitiin suomalainen ruokaympäristö toimijoineen. Lisäksi tunnistettiin ja kuvattiin vaikuttavuudeltaan keskeisiä taloudellisia sekä muita ohjauskeinoja, joita ovat saatavuus ja saavutettavuus, joukkotiedotus, sijoittelu, ravintosisältömerkinnät, standardit ja säädökset, promootiot, mainonnan rajoittaminen sekä ohjauskeinojen yhdistelmät.

Suositeltavia ohjauskeinoja suomalaisessa ruokaympäristössä ovat standardit ja säädökset, informatiivisten ravintosisältömerkintöjen kehittäminen ja laajempi käyttöönotto sekä erilaisten ruokapalvelujen ja joukkoruokailun saatavuuden parantaminen. Verojen ja tukipalkkioiden avulla voitaneen edistää terveellisempiä ruokavalintoja erityisesti alemmissa sosioekonomisissa väestöryhmissä. Lisäksi tulee varmistaa riittävät resurssit ohjauskeinojen vaikuttavuuden seurannalle ja arvioinnille.