Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä
ympäristöministeriö
30.08.2019
Julkaisusarja:
Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:22
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-029-3Julkaisun muut kieliversiot:
EnglishTiivistelmä
Ympäristöministeriö julkaisi vuonna 2017 vähähiilisen rakentamisen tiekartan. Sen mukaan rakennusten elinkaaren vähähiilisyys tulee osaksi rakennusmääräyksiä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Vähähiilisyys on myös osana maankäyttö- ja rakennuslain käynnissä olevaa kokonaisuudistusta.
Tässä julkaisussa kuvataan rakennusten vähähiilisyyden arviointiin Suomessa käytettävän menetelmän ensimmäinen versio. Menetelmän pohjana ovat Euroopan komission Level(s)-menetelmä sekä EN-standardit.
Vähähiilisella rakennuksella on pieni hiilijalanjälki ja suuri hiilikädenjälki. Hiilijalanjäljen arviointi kattaa rakennuksen koko elinkaaren. Siihen kuuluvat rakennustuotteiden valmistus, kuljetus ja työmaa, rakennuksen käyttö ja huolto sekä rakennuksen purku ja kierrätys.
Hiilikädenjäljen arviointiin sisältyvät sellaisten ilmastovaikutusten nettohyödyt, joita ei syntyisi ilman rakennushanketta. Näitä voivat olla rakennuksen hiilivarastot ja hiilinielut, rakennuksen elinkaaren aikana tuotettu ylimääräinen uusiutuva energia sekä rakennustuotteiden uudelleenkäytön tai kierrätyksen myötä syntyvät hyödyt.
Menetelmä on tarkoitettu käytettäväksi uudisrakennusten ja laajamittaisten korjausten hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen arviointiin vuonna 2019 alkavalla testausjaksolla. Testauksen jälkeen menetelmä päivitetään.
Tässä julkaisussa kuvataan rakennusten vähähiilisyyden arviointiin Suomessa käytettävän menetelmän ensimmäinen versio. Menetelmän pohjana ovat Euroopan komission Level(s)-menetelmä sekä EN-standardit.
Vähähiilisella rakennuksella on pieni hiilijalanjälki ja suuri hiilikädenjälki. Hiilijalanjäljen arviointi kattaa rakennuksen koko elinkaaren. Siihen kuuluvat rakennustuotteiden valmistus, kuljetus ja työmaa, rakennuksen käyttö ja huolto sekä rakennuksen purku ja kierrätys.
Hiilikädenjäljen arviointiin sisältyvät sellaisten ilmastovaikutusten nettohyödyt, joita ei syntyisi ilman rakennushanketta. Näitä voivat olla rakennuksen hiilivarastot ja hiilinielut, rakennuksen elinkaaren aikana tuotettu ylimääräinen uusiutuva energia sekä rakennustuotteiden uudelleenkäytön tai kierrätyksen myötä syntyvät hyödyt.
Menetelmä on tarkoitettu käytettäväksi uudisrakennusten ja laajamittaisten korjausten hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen arviointiin vuonna 2019 alkavalla testausjaksolla. Testauksen jälkeen menetelmä päivitetään.