Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä

Abstract

Koulutusperäisen maahanmuuton onnistuminen on kiinni monesta tekijästä, kuten koulutuksen, tutkimuksen ja oppimisympäristöjen laadusta, englanninkielisen koulutustarjonnan maineesta ja kiinnostavuudesta, ammattikorkeakoulun, yliopiston tai kaupungin houkuttelevuudesta sekä tulevista uramahdollisuuksista. Myös opiskelijoiden rekrytointiin, maahantuloon ja maahan jäämiseen liittyvien prosessien sujuvuus voi olla merkittävä tekijä opiskelua tai työuraa koskevissa päätöksissä. Koulutusperäisen maahanmuuton lisäämiseksi onkin samanaikaisesti kehitettävä maakuvatyötä, kansainvälistymisen ja työmarkkinoiden tarpeet huomioon ottavia rekrytointikäytäntöjä ja koulutustarjontaa sekä korkeakoulujen, alueiden ja viranomaisten tarjoamia palveluja.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sisäministeriö asettivat 22.3.2019 yhteistyöryhmän, jonka tehtävänä oli muodostaa yhteinen tilanne- ja tavoitekuva kansainvälisten opiskelijoiden maahantulon ja maahan jäämisen edellytysten parantamiseksi ja integroinnin tehostamiseksi, tehdä ehdotuksia poikkihallinnollisen yhteistyön tiivistämisestä sekä muun verkostoitumisen ja tiedonkulun lisäämisestä sekä lisäksi tehdä tarvittaessa toimenpide-esityksiä maahantulon ja tutkinnon jälkeisen maahan jäämisen sujuvoittamiseksi. Yhteistyöryhmän toimeksiannon taustalla ovat sekä jo koetut työvoiman saatavuusongelmat, että väestön ikääntymisestä johtuvat ennakoidut työvoimatarpeet. Opiskelijoiden maahantuloon ja Suomeen jäämiseen tutkinnon suorittamisen jälkeen on myös liittynyt keskustelua maahantuloon liittyvien lupaprosessien hitaudesta ja sujumattomuudesta.

Yhteistyöryhmä esittää raportissaan 34 erilaista toimenpidettä, esimerkiksi tietopohjan, tiedonkulun ja prosessien kehittämiseen, alumnitoiminnan tehostamiseen ja yritystoimijoiden kytkemiseen integrointiprosesseihin.