Vaihtoehtoja lukiokoulutuksen rahoitukselle
opetus- ja kulttuuriministeriö
08.10.2019
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:33
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-661-4Tiivistelmä
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 7.11.2018 työryhmän selvittämään erilaisia lukiokoulutuksen rahoitusmallivaihtoehtoja (OKM/52/040/2018). Työryhmä keskittyi rahoitusmallivaihtoehtojen yleiseen tarkasteluun. Rahoituksen jakoperusteiden pohdinnassa keskeisenä on ollut tulevaisuuden haasteiden sekä lukiokoulutuksen vahvuuksien huomioiminen. Työryhmän mukaan lukiokoulutuksen rahoituksen tulee olla riittävän vakaa ja ennakoitava. Rahoitusmallista riippumatta lukiokoulutukseen tulee suunnata riittävät taloudelliset voimavarat lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Rahoituksen jakojärjestelmän tulisi jatkossakin perustua selkeisiin laskennallisiin kriteereihin ja olla läpinäkyvää. Rahoituksen jakoperusteiden tulisi olla luonteeltaan ylläpitäjäneutraaleja.
Nykyistä rahoitusmallia olisi mahdollista kehittää siten, että se ottaisi huomioon nykyistä paremmin erilaiset toimintaympäristöt. Niin sanotun pienen lukion yksikköhinnan korotuksen voisi uudistaa olosuhdekorotukseksi. Koulutuspoliittista ohjausta nykyistä enemmän mahdollistava rahoitusmalli olisi yhdenmukainen ammatillisen ja korkeakoulutuksen rahoitusjärjestelmien kanssa, mutta sen konkreettinen työstäminen vaatisi kuitenkin vielä runsaasti valmistelua. Lisäksi mallin kriteerien soveltuvuutta lukiokoulutukseen tulisi huolellisesti pohtia. Perusrahoituksen osuuden kokonaisrahoituksesta tulisi olla varsin suuri ja tuloksellisuus- tai strategiarahoituksella olisi lähinnä signaalivaikutuksen rooli.
Työryhmä ei päätynyt valikoimaan tiettyä rahoitusmallia lukiokoulutuksen rahoituksen uudistamiseksi.
Nykyistä rahoitusmallia olisi mahdollista kehittää siten, että se ottaisi huomioon nykyistä paremmin erilaiset toimintaympäristöt. Niin sanotun pienen lukion yksikköhinnan korotuksen voisi uudistaa olosuhdekorotukseksi. Koulutuspoliittista ohjausta nykyistä enemmän mahdollistava rahoitusmalli olisi yhdenmukainen ammatillisen ja korkeakoulutuksen rahoitusjärjestelmien kanssa, mutta sen konkreettinen työstäminen vaatisi kuitenkin vielä runsaasti valmistelua. Lisäksi mallin kriteerien soveltuvuutta lukiokoulutukseen tulisi huolellisesti pohtia. Perusrahoituksen osuuden kokonaisrahoituksesta tulisi olla varsin suuri ja tuloksellisuus- tai strategiarahoituksella olisi lähinnä signaalivaikutuksen rooli.
Työryhmä ei päätynyt valikoimaan tiettyä rahoitusmallia lukiokoulutuksen rahoituksen uudistamiseksi.