Finanssikriisin reaalitaloudelliset vaikutukset Suomessa: alustava kokonaisarvio
Pekkarinen, Jukka; Sinko, Pekka (2011-03-15)
Pekkarinen, Jukka
Sinko, Pekka
valtioneuvoston kanslia
15.03.2011
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019101132401Tiivistelmä
Raporttiin kootut kirjoitukset muodostavat ensi vaiheen kokonaiskuvauksen vuosien 2008–2009 finanssikriisin ja sitä
seuranneen globaalin reaalitalouden taantuman välittymisestä Suomen talouteen. Tuotannon kansainvälisesti vertaillen
voimakkaan pudotuksen taustalla oli ennen muuta vientimme painottuminen suhdanneherkkien investointihyödykkeiden
kauppaan. Myös Nokian kannattavuuden heikkenemiseen liittynyt sähköteknisen teollisuuden toimintaylijäämän
supistuminen vähensi Suomen bruttokansantuotetta, vaikka se ei ilmennytkään kuin pieneltä osin kotimaisten
tuotannontekijätulojen ja alenemisena. Työttömyyden kasvua hillitsi laajamittainen lyhennettyyn työaikaan turvautuminen,
jota työttömyysturvajärjestelmämme tuki. Näiden institutionaalisten erityispiirteiden ohella myös onnistuneet
elvytystoimet myötävaikuttivat siihen, että yksityinen kulutus ja työllisyys säilyivät bruttokansantuotteen voimakkaaseen
supistumiseen nähden suhteellisen vahvoina ja työttömyyden kasvu jäi odotettua pienemmäksi. Toisaalta osa
taantuman negatiivisista reaalitaloudellisista vaikutuksista saattaa näkyä vasta viiveellä. Yhtenä hintana taantumasta
on ollut julkisen talouden tasapainon heikentyminen, jonka saaminen tasapainoon noususuhdanteen aikana on entistäkin
tärkeämpää.
seuranneen globaalin reaalitalouden taantuman välittymisestä Suomen talouteen. Tuotannon kansainvälisesti vertaillen
voimakkaan pudotuksen taustalla oli ennen muuta vientimme painottuminen suhdanneherkkien investointihyödykkeiden
kauppaan. Myös Nokian kannattavuuden heikkenemiseen liittynyt sähköteknisen teollisuuden toimintaylijäämän
supistuminen vähensi Suomen bruttokansantuotetta, vaikka se ei ilmennytkään kuin pieneltä osin kotimaisten
tuotannontekijätulojen ja alenemisena. Työttömyyden kasvua hillitsi laajamittainen lyhennettyyn työaikaan turvautuminen,
jota työttömyysturvajärjestelmämme tuki. Näiden institutionaalisten erityispiirteiden ohella myös onnistuneet
elvytystoimet myötävaikuttivat siihen, että yksityinen kulutus ja työllisyys säilyivät bruttokansantuotteen voimakkaaseen
supistumiseen nähden suhteellisen vahvoina ja työttömyyden kasvu jäi odotettua pienemmäksi. Toisaalta osa
taantuman negatiivisista reaalitaloudellisista vaikutuksista saattaa näkyä vasta viiveellä. Yhtenä hintana taantumasta
on ollut julkisen talouden tasapainon heikentyminen, jonka saaminen tasapainoon noususuhdanteen aikana on entistäkin
tärkeämpää.