Harjoittelututkimus 2019
Rantala, Helmi (2019-10-21)
Valtiovarainministeriö
21.10.2019
Julkaisusarja:
Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:61
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-043-3
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-043-3
Tiivistelmä
Harjoittelututkimus 2019 on kesällä 2019 valtiovarainministeriön Valtionhallinnon kehittämisosastolla toteutettu tutkimus, jossa tarkastellaan valtionhallinnon harjoittelua. Tutkimukseen osallistui yli 700 harjoittelijaa ja harjoittelijoita rekrytoinutta henkilöä. Tutkimuksella pyrittiin kartoittamaan kokemuksia ja näkemyksiä valtionhallinnon harjoitteluiden rekrytointiprosesseista, harjoittelukokemuksesta sekä valtion työnantajakuvasta.
Harjoittelututkimus 2019 koostuu kahdesta kyselystä sekä haastatteluista. Kyselyt tehtiin valtionhallinnon harjoittelijoille sekä harjoittelijoita rekrytoineille henkilöille. Kyselyt toteutettiin Webropol -työkalulla. Haastatteluihin osallistui vapaaehtoisia harjoittelijoita, ja niissä syvennyttiin kyselyssä esiin nousseisiin huomioihin. Haastatteluissa esiin nousseita asioita on mainittu niille kuuluvissa kohdissa kyselyiden tulosten läpikäynnissä.
Saatu aineisto on laaja ja oheisessa raportissa esitetään osa aineiston taulukoista. Keskeisiä kehityskohtia valtionhallinnon harjoittelussa ovat muun muassa rekrytointi ja hakijaviestintä sekä harjoitteluiden tavoitteiden kirkastaminen. Lisäksi kehittämiskohteista esiin nousi esimerkiksi harjoittelutuen aiheuttaman eriarvoisuuden vähentäminen.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on, että harjoittelukokemus on yleensä hyvä, mutta erityisesti rekrytoinnissa on kehitettävää. Kyselyyn vastanneet harjoittelijat tuottivat strukturoitujen kysymysten tulosten lisäksi runsaasti avoimia vastauksia aiheesta. Erityisesti hakijaviestintää tulisi kehittää rekrytointikokemuksien parantamiseksi. Jos harjoittelukokemuksessa on ollut parannettavaa, se on usein liittynyt keskeisesti selkeiden tavoitteiden ja suunnitelman puuttumiseen harjoittelulta.
Harjoittelututkimus 2019 koostuu kahdesta kyselystä sekä haastatteluista. Kyselyt tehtiin valtionhallinnon harjoittelijoille sekä harjoittelijoita rekrytoineille henkilöille. Kyselyt toteutettiin Webropol -työkalulla. Haastatteluihin osallistui vapaaehtoisia harjoittelijoita, ja niissä syvennyttiin kyselyssä esiin nousseisiin huomioihin. Haastatteluissa esiin nousseita asioita on mainittu niille kuuluvissa kohdissa kyselyiden tulosten läpikäynnissä.
Saatu aineisto on laaja ja oheisessa raportissa esitetään osa aineiston taulukoista. Keskeisiä kehityskohtia valtionhallinnon harjoittelussa ovat muun muassa rekrytointi ja hakijaviestintä sekä harjoitteluiden tavoitteiden kirkastaminen. Lisäksi kehittämiskohteista esiin nousi esimerkiksi harjoittelutuen aiheuttaman eriarvoisuuden vähentäminen.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on, että harjoittelukokemus on yleensä hyvä, mutta erityisesti rekrytoinnissa on kehitettävää. Kyselyyn vastanneet harjoittelijat tuottivat strukturoitujen kysymysten tulosten lisäksi runsaasti avoimia vastauksia aiheesta. Erityisesti hakijaviestintää tulisi kehittää rekrytointikokemuksien parantamiseksi. Jos harjoittelukokemuksessa on ollut parannettavaa, se on usein liittynyt keskeisesti selkeiden tavoitteiden ja suunnitelman puuttumiseen harjoittelulta.