Kaivosalan toimialaraportti
Vasara, Heino (2019-10-29)
Vasara, Heino
työ- ja elinkeinoministeriö
29.10.2019
Julkaisusarja:
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:57This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-462-4Tiivistelmä
Vuonna 2018 Suomessa toimi 11 metallimalmikaivosta, joista louhittiin malmia yhteensä 32,5 miljoonaa tonnia, ja 35 teollisuusmineraalikaivosta, joista louhittiin teollisuusmineraalien hyötykiveä 16,5 miljoonaa tonnia. Investoinnit malminetsintään ovat edelleen kasvaneet.
Metallien kotimainen kaivostuotanto on moninkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Silti metallinjalostajat toimivat suurelta osin tuontirikasteiden varassa. Suomessa kaivoksilla on pääsääntöisesti hyvä tilanne ja käynnissä olevat investoinnit vahvistavat toiminnan jatkuvuutta. Yksi alan investointitarpeita ylläpitävä tekijä on ympäristövaikutuksien huomioiminen. Myös vastuullisuus ja raaka-aineiden jäljitettävyys ovat asioita, joihin teollisuus ja hallinto haluavat parannuksia.
Kaivostoiminnan aktivoituminen on myös synnyttänyt uusia teknologiayrityksiä. Kesällä 2019 kerrottiin kahden alan merkittävän toimijan yhdistymisestä. Uusi yhtiö tarjoaa prosessiteknologiaa, laitteita ja palveluja mineraali-, metalli- ja kivenmurskausteollisuuteen.
Hallituksen tavoite on saada Suomi hiilineutraaliksi vuonna 2035. Suomella on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuiset mineraalivarat, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi akkujen valmistuksessa. Suomessa tehdään hartiavoimin töitä, jotta Eurooppaan muodostuvasta akkuteollisuudesta ja sen arvoketjusta saataisiin oma osa.
TEM:n yhdyshenkilö: Innovaatiot- ja yritysrahoitus-osasto/Toimialapalvelu/Katri Lehtonen,
s-posti: katri.lehtonen(at)tem.fi puh. 029 506 4926
ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Heino Vasara; heino.vasara(at)ely-keskus.fi, puh. 050 396 2695
Metallien kotimainen kaivostuotanto on moninkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Silti metallinjalostajat toimivat suurelta osin tuontirikasteiden varassa. Suomessa kaivoksilla on pääsääntöisesti hyvä tilanne ja käynnissä olevat investoinnit vahvistavat toiminnan jatkuvuutta. Yksi alan investointitarpeita ylläpitävä tekijä on ympäristövaikutuksien huomioiminen. Myös vastuullisuus ja raaka-aineiden jäljitettävyys ovat asioita, joihin teollisuus ja hallinto haluavat parannuksia.
Kaivostoiminnan aktivoituminen on myös synnyttänyt uusia teknologiayrityksiä. Kesällä 2019 kerrottiin kahden alan merkittävän toimijan yhdistymisestä. Uusi yhtiö tarjoaa prosessiteknologiaa, laitteita ja palveluja mineraali-, metalli- ja kivenmurskausteollisuuteen.
Hallituksen tavoite on saada Suomi hiilineutraaliksi vuonna 2035. Suomella on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuiset mineraalivarat, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi akkujen valmistuksessa. Suomessa tehdään hartiavoimin töitä, jotta Eurooppaan muodostuvasta akkuteollisuudesta ja sen arvoketjusta saataisiin oma osa.
TEM:n yhdyshenkilö: Innovaatiot- ja yritysrahoitus-osasto/Toimialapalvelu/Katri Lehtonen,
s-posti: katri.lehtonen(at)tem.fi puh. 029 506 4926
ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Heino Vasara; heino.vasara(at)ely-keskus.fi, puh. 050 396 2695