Naisten ja miesten eläke-erot : Katsaus tutkimukseen ja tilastoihin
Kuivalainen, Susan; Järnefelt, Noora; Kuitto, Kati; Ritola, Suvi (2019-11-12)
sosiaali- ja terveysministeriö
12.11.2019
Julkaisusarja:
Raportteja ja muistioita 2019:66This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4122-9Tiivistelmä
Raportissa kootaan Suomessa vuodesta 2000 ilmestynyttä sukupuolten eläke-eroa käsittelevää tutkimusta ja tilastoja. Ta-voitteena on tuottaa ajantasainen tietopohja julkiselle keskustelulle ja päätöksenteolle.
Naisten eläkkeet ovat keskimäärin viidenneksen matalampia kuin miesten eläkkeet. Vaikka ero on pienentynyt jonkin ver-ran, se on yhä merkittävä ja EU-maiden keskitasoa. Naisten ja miesten keskimääräisessä työllisyysasteessa, työurien pituu-dessa tai eläkkeelle siirtymisessä ei ole nykyään suurtakaan eroa, sen sijaan ansioero on kansainvälisestikin huomattava (16 %). Sukupuolten ansioero vaikuttaa keskeisesti sukupuolten eläke-eroon. Perhevapaiden epätasainen jakautuminen naisten ja miesten välillä ja erityisesti pitkät kotihoidontukijaksot kasvattavat osaltaan ansio- ja eläke-eroa.
Suomalaisen eläkejärjestelmän säännöt ovat samat naisille ja miehille, eikä viimeaikaisten eläkeuudistusten ole arvioitu oleellisesti vaikuttaneen sukupuolten eläke-eroon. Vuonna 2085 naisten mediaanieläkkeen arvioidaan olevan yhä 15 pro-senttiyksikköä alempi kuin miesten. Työmarkkinoilla ja ansiotasossa tapahtuvien muutosten sekä työeläkejärjestelmän uu-distusten vaikutukset näkyvät vasta vuosien, jopa vuosikymmenien päästä. Kansan- ja takuueläkkeellä on naisille edelleen keskeisempi merkitys, sillä he saavat niitä useammin ja siksi myös niihin tehdyt tasomuutokset koskevat erityisesti naisia.
Naisten eläkkeet ovat keskimäärin viidenneksen matalampia kuin miesten eläkkeet. Vaikka ero on pienentynyt jonkin ver-ran, se on yhä merkittävä ja EU-maiden keskitasoa. Naisten ja miesten keskimääräisessä työllisyysasteessa, työurien pituu-dessa tai eläkkeelle siirtymisessä ei ole nykyään suurtakaan eroa, sen sijaan ansioero on kansainvälisestikin huomattava (16 %). Sukupuolten ansioero vaikuttaa keskeisesti sukupuolten eläke-eroon. Perhevapaiden epätasainen jakautuminen naisten ja miesten välillä ja erityisesti pitkät kotihoidontukijaksot kasvattavat osaltaan ansio- ja eläke-eroa.
Suomalaisen eläkejärjestelmän säännöt ovat samat naisille ja miehille, eikä viimeaikaisten eläkeuudistusten ole arvioitu oleellisesti vaikuttaneen sukupuolten eläke-eroon. Vuonna 2085 naisten mediaanieläkkeen arvioidaan olevan yhä 15 pro-senttiyksikköä alempi kuin miesten. Työmarkkinoilla ja ansiotasossa tapahtuvien muutosten sekä työeläkejärjestelmän uu-distusten vaikutukset näkyvät vasta vuosien, jopa vuosikymmenien päästä. Kansan- ja takuueläkkeellä on naisille edelleen keskeisempi merkitys, sillä he saavat niitä useammin ja siksi myös niihin tehdyt tasomuutokset koskevat erityisesti naisia.