Päästövähennystoimenpiteiden kustannustehokkuuden arviointi

Abstract

Hankkeen tarkoituksena oli tuottaa kokonaiskuva tällä hetkellä käytössä olevista menetelmistä päästövähennystoimien kustannustehokkuuden arvioimiseksi taakanjakosektorilla. Työ perustui kirjallisuuskatsaukseen, työpajatyöskentelyyn ja asiantuntija-arvioihin. Hankkeessa on tarkasteltu Suomen lisäksi Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ja Saksassa tehtyjä selvityksiä ja kustannustehokkuusarviointeja. Raportissa käydään läpi tutkimuskysymykset, päästövähennystoimien kustannustehokkuusarvioinnin käsitteet ja arviointimenetelmät. Raportti esittelee myös sektorikohtaisia menetelmiä ja esimerkkilaskelmia liikenteen, rakennusten erillislämmityksen ja maatalouden osalta. Päästövähennysten kustannustehokkuuslaskenta ja analysointi on hyvin monitahoinen ja poikkitieteellinen kokonaisuus, jossa vaaditaan kansantaloudellisten periaatteiden ymmärtämistä, mallinnusosaamista ja systeemiajattelua sekä yksityiskohtaista ymmärrystä eri sektorien lainalaisuuksista. Laskentametodeja on lukuisia ja käytetyt metodit vaihtelevat merkittävästi eri maiden, selvitysten ja sektorien välillä. Ylätasolla menetelmät voidaan jakaa top-down- (fokus kansantaloudellisissa kustannuksissa) ja bottom-up-menetelmiin (fokus teknologiakustannuksissa). Näiden päämenetelmien sisällä ja ohella on myös lukuisia muita menetelmiä ja menetelmäyhdistelmiä, joilla on kaikilla omat etunsa ja rajoitteensa. Suomen tulisi systematisoida päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien päästövähennystoimien ja ohjauskeinojen suunnittelua sekä seurata järjestelmällisesti toimilla saavutettuja hyötyjä ja toimien kustannustehokkuutta. Hyviä käytänteitä voitaisiin omaksua laaja-alaisemmin muista maista; Saksan keskeisissä selvityksissä laskentaoletukset avataan hyvin, Isossa-Britanniassa on keskitetty taho, jolla on monitahoinen rooli kustannustehokkuuslaskennassa ja sen kehittämisessä, ja Ruotsissa tehdään usein ex post -seurantaa laskennan oikeellisuudesta. Päästövähennysten kustannustehokkuusarvioinnin systemaattisuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen edellyttää tiiviimpää yhteistyötä sekä ministeriöiden että kustannustehokkuuslaskelmia tekevien toimijoiden välillä. Yhteistyötä voidaan kehittää esimerkiksi tekemällä selvityksiä ministeriön ohjauksessa sekä jakamalla vastuuta toiminnan kehittämisessä ministeriöiden ja tutkimuslaitosten kesken.