Liikennejärjestelmän työmarkkinavaikutukset ja niiden arviointi
Metsäranta, Heikki; Riukula, Krista; Kauhanen, Antti; Fornaro, Paolo (2019-12-13)
valtioneuvoston kanslia
13.12.2019
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:69This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN: 978-952-287-806-9Tiivistelmä
Hankkeessa on selvitetty, millaisia vaikutuksia liikenteellisen saavutettavuuden muutoksilla on työmarkkinoilla, miten vaikutuksia voidaan tutkia ja miten niitä käsitellään liikenteen arviointikehikoissa. Työmarkkinavaikutusten käsittelyyn liikennejärjestelmän vaikutusarvioinnissa on tehty ehdotus sekä tunnistettu jatkotutkimuskysymykset.
Liikennejärjestelmän saavutettavuusmuutoksilla voi teorian mukaan olla vaikutuksia työn tarjontaan, työn kysyntään ja näiden kohtaantoon. Teoreettinen viitekehys ei ole yksiselitteinen vaan liikennejärjestelmän muutoksen vaikutus työmarkkinoihin on pitkälti empiirinen kysymys. Menetelmällisesti edistyksellisissä empiirisissä tutkimuksissa liikennejärjestelmän työmarkkinavaikutukset on todettu pieniksi ja vaikeasti osoitettaviksi. Työmarkkinavaikutukset ovat pääosin sisällä liikenneväyläinvestoinneista tehtävissä hankearvioinneissa eli hyöty-kustannusanalyyseissä. Muutamissa maissa laajemmat taloudelliset vaikutukset työmarkkinoilla ovat mukana liikennehankkeiden arviointiohjeissa, mutta niiden arviointiin asetetaan korkeat kriteerit.
Liikennejärjestelmän työmarkkinavaikutusten arviointiin esitetään nelitasoista kehikkoa: 1) laadullinen vaikutuskanavien kuvaus, 2) työvoiman saavutettavuuden alueellinen kuvaus, 3) työmatkojen käyttäjähyötyjen rahamääräinen ja alueellinen arviointi sekä 4) laajempien työmarkkinavaikutusten rahamääräinen arviointi. Tason 1 arvioinnin edellytyksenä on liikennemarkkinoilla syntyvien suorien vaikutusten tunteminen. Tasoilla 2 ja 3 tarvitaan vaikutusalueen kattavaa liikennemallia. Taso 4 on tavoitteellinen tila, jonka suuntaan edetään jatkotutkimusten kautta.
Jatkotutkimuskysymyksinä esitetään valtakunnallisen liikennemallin kehittäminen, sen perusteella tuotettu historiallinen saavutettavuusaineisto sekä empiirinen tutkimus saavutettavuusaineistolla ja henkilötietojen pitkittäisaineistolla.
Liikennejärjestelmän saavutettavuusmuutoksilla voi teorian mukaan olla vaikutuksia työn tarjontaan, työn kysyntään ja näiden kohtaantoon. Teoreettinen viitekehys ei ole yksiselitteinen vaan liikennejärjestelmän muutoksen vaikutus työmarkkinoihin on pitkälti empiirinen kysymys. Menetelmällisesti edistyksellisissä empiirisissä tutkimuksissa liikennejärjestelmän työmarkkinavaikutukset on todettu pieniksi ja vaikeasti osoitettaviksi. Työmarkkinavaikutukset ovat pääosin sisällä liikenneväyläinvestoinneista tehtävissä hankearvioinneissa eli hyöty-kustannusanalyyseissä. Muutamissa maissa laajemmat taloudelliset vaikutukset työmarkkinoilla ovat mukana liikennehankkeiden arviointiohjeissa, mutta niiden arviointiin asetetaan korkeat kriteerit.
Liikennejärjestelmän työmarkkinavaikutusten arviointiin esitetään nelitasoista kehikkoa: 1) laadullinen vaikutuskanavien kuvaus, 2) työvoiman saavutettavuuden alueellinen kuvaus, 3) työmatkojen käyttäjähyötyjen rahamääräinen ja alueellinen arviointi sekä 4) laajempien työmarkkinavaikutusten rahamääräinen arviointi. Tason 1 arvioinnin edellytyksenä on liikennemarkkinoilla syntyvien suorien vaikutusten tunteminen. Tasoilla 2 ja 3 tarvitaan vaikutusalueen kattavaa liikennemallia. Taso 4 on tavoitteellinen tila, jonka suuntaan edetään jatkotutkimusten kautta.
Jatkotutkimuskysymyksinä esitetään valtakunnallisen liikennemallin kehittäminen, sen perusteella tuotettu historiallinen saavutettavuusaineisto sekä empiirinen tutkimus saavutettavuusaineistolla ja henkilötietojen pitkittäisaineistolla.