Tuottavuus- ja digitalisaatiopotentiaalianalyysit 2018-2019 : Yhteenveto

Abstract

Raportti on yhteenveto valtion toiminnan digitalisaation ja tuottavuuden kehittymisen tueksi ja varmistamiseksi toteutetuista kaikki hallinnonalat, niiden tehtävät ja organisaatiot kattaneista tuottavuus- ja digitalisaatiopotentiaalianalyyseistä. Analyysien taustalla oli pääministeri Sipilän hallituksen päätös julkisen talouden suunnitelmasta 2019–2022, jossa valtion toiminnan digitalisaatiolle ja tuottavuudelle asetettiin sitova tuottavuustavoite. Analyysien tavoitteena on saavuttaa vähintään 10 %:n vuosittainen säästö organisaatiolle ja 20–40 % kokonaishyödyn kasvu yhteiskunnalle vuoteen 2029 mennessä. Päähavainnot analyysien pohjalta: Vuosien 2018–2019 aikana toteutetuista tuottavuus- ja digitalisaatiopotentiaalianalyysit osoittautuivat monin tavoin hyödyllisiksi. Erityisesti kaikille ministeriöille ja hallinnonaloille yhteisesti toteutettu keskitetty analyysien toteutuksentuki tuottavuuden kehittämiseen mahdollisti hallinnonalarajat ylittävien prosessien tarkastelun, esimerkiksi lupa- ja valvontamenettelyissä. Tämä rajat ylittävä tarkastelukulma näyttäisi vahvistavan myös hallinnon kehittämisen asiakaslähtöisyyttä, kun kehittämisen lähtökohtana ei ole yksi virasto vaan useamman toimijan yhteisesti tuottama palvelu. Menetelmällisesti toteutetut analyysit olivat onnistuneita, mutta tuotosten tulisi jatkossa olla toteutunutta konkreettisempia (esimerkiksi tarkemmat ja luotettavammat kustannus-hyötylaskelmat). Toimintatapana tuottavuusanalyysit oli uudenlainen ja siksi oppia tuli myös toimintatavan parantamiseen. Hallinnonalarajat ylittävän kehittämistyön ideointiin ja toteutukseen tarvitaan lisää aikaa, jotta saadaan aikaan vaikuttavaa poikkihallinnollista kehittämistä. Myös kehittämistoiminnan pitkäjänteisyyttä ja erilaisten rahoitusmuotojen kokonaiskoordinaatiota on syytä vahvistaa. Erilaisten rahoitusmuotojen tarkoitukset olisi määriteltävä ja eri kehitysvaiheiden (ideointi, analyysit, kehittämiseen toimeenpano) tukimuodot kuvata selkeämmin. Jatkossa olisi ratkaistava, miten ja kenelle vastuutetaan hallinnonalarajat ylittävät analyysihankkeet ja erityisesti analyysien pohjalta tehtyjen ehdotusten toimeenpano. Yhteiskehittämistä toimintatapana on syytä vahvistaa menetelmänä.