Leader-toimintatavan arviointi : Maaseutuohjelma 2014–2020
Rannanpää, Sari; Pyykkönen, Sinikukka; Heikkinen, Benjamin; Koivisto, Aleksi; Ranta, Tommi; Pylkkänen, Päivi; Hyyryläinen, Torsti (2020-01-20)
maa- ja metsätalousministeriö
20.01.2020
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2020:1
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-366-020-5
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-366-020-5
Tiivistelmä
Julkaisu on Leader-toimintatavan, eli Leader-periaatteiden ja hallintomallin arviointi. Leader-toiminta on maaseudun yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä. Leader-periaatteita ovat alueperusteisuus, alhaalta ylös, paikallinen kumppanuus, monialaisuus, innovatiivisuus, alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä verkostoituminen. Arviointi on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 arviointia.
Arvioinnin tärkeimpiä havaintoja ja päätelmiä ovat: 1) Leader-toiminta on vakiintunut maaseudun kehittämisen toimintatapana Suomessa, 2) Leaderin hallintomalli toimii suhteellisen hyvin, mutta rohkeutta uudistua tarvitaan, 3) Leader-periaatteet ovat laajasti hyväksyttyjä, mutta toteuttaminen vaihtelee, 4) Hallintomalli tukee periaatteiden toteutumista, mutta välillä on jännitteitä, 5) Leaderin suurin lisäarvo on sosiaalisessa pääomassa ja paikallistuntemuksessa ja 6) Tulevaisuudessa Leader-toimintatapaa tulee vahvistaa.
Arvioinnin suositusten ytimessä on Leader-periaatteiden vahvistaminen ja hallintomallin uudistaminen. Leader-työn lisäarvoa kasvatetaan periaatteiden avulla. Leader-ryhmien innovatiivisuuden lisääminen vaatii sekä verkottumista että verkottamista. Leader-ryhmien yhdistyksenä toimimista tulee vahvistaa. Leader-ryhmien valinnassa tulee miettiä, kuinka paljon painotetaan hallinnollisia vaatimuksia ja kuinka paljon Leader-ryhmien roolia paikallisen kehityksen moottorina. Maa- ja metsätalousministeriön, Ruokaviraston, ELY-keskusten ja Leader-ryhmien rooleja ja vastuita tulee selkeyttää.
Arvioinnin toteutti Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI yhdessä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa. Arviointi perustuu laajaan tiedonkeruuseen Leader-ketjun sisältä ja ulkopuolelta.
Arvioinnin tärkeimpiä havaintoja ja päätelmiä ovat: 1) Leader-toiminta on vakiintunut maaseudun kehittämisen toimintatapana Suomessa, 2) Leaderin hallintomalli toimii suhteellisen hyvin, mutta rohkeutta uudistua tarvitaan, 3) Leader-periaatteet ovat laajasti hyväksyttyjä, mutta toteuttaminen vaihtelee, 4) Hallintomalli tukee periaatteiden toteutumista, mutta välillä on jännitteitä, 5) Leaderin suurin lisäarvo on sosiaalisessa pääomassa ja paikallistuntemuksessa ja 6) Tulevaisuudessa Leader-toimintatapaa tulee vahvistaa.
Arvioinnin suositusten ytimessä on Leader-periaatteiden vahvistaminen ja hallintomallin uudistaminen. Leader-työn lisäarvoa kasvatetaan periaatteiden avulla. Leader-ryhmien innovatiivisuuden lisääminen vaatii sekä verkottumista että verkottamista. Leader-ryhmien yhdistyksenä toimimista tulee vahvistaa. Leader-ryhmien valinnassa tulee miettiä, kuinka paljon painotetaan hallinnollisia vaatimuksia ja kuinka paljon Leader-ryhmien roolia paikallisen kehityksen moottorina. Maa- ja metsätalousministeriön, Ruokaviraston, ELY-keskusten ja Leader-ryhmien rooleja ja vastuita tulee selkeyttää.
Arvioinnin toteutti Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI yhdessä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa. Arviointi perustuu laajaan tiedonkeruuseen Leader-ketjun sisältä ja ulkopuolelta.