Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamista koskevaa asetusta täydentävä lainsäädäntö : Lausuntotiivistelmä
Rautio, Lauri (2020-02-14)
oikeusministeriö
14.02.2020
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2020:5This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-797-7Tiivistelmä
Neuvoston asetus (EU) 2017/1939 tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston perustamisessa (EPPO-asetus) annettiin 12.10.2017. Oikeusministeriön asettama työryhmä luovutti asetusta täydentävää lainsäädäntöä koskevan yksimielisen mietintönsä 17.6.2019. Oikeusministeriö pyysi mietinnöstä lausuntoa 44 taholta. Lausuntoja saapui yhteensä 17.
Suhtautuminen mietinnön esityksiin oli yleisesti myönteistä ja suurin osa lausunnonantajista kannatti ehdotuksia. Muutamissa lausunnoissa pidettiin tärkeänä sen seikan korostumista, ettei ehdotettavilla säännöksillä ole tarkoitus muuttaa syyttäjän ja esitutkintaviranomaisten välistä kansallista työnjakoa myöskään EPPO:n toimivaltaan kuuluvissa rikosasioissa. Eniten palautetta aiheutti työryhmän säännösehdotus toimivaltaristiriitojen ratkaisemisesta EPPO:n ja kansallisen syyttäjäviranomaisen välillä. Jatkovalmistelussa toivottiin tältä osin selvennettäväksi menettelyä, jossa toimivallan jakamista koskeva valtakunnansyyttäjän päätös saatetaan Helsingin käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Lisäksi jatkovalmistelussa toivottiin paremmin huomioitavan EPPO:n laillisuusvalvonnallinen kokonaisuus ja otettavan huomioon eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin perustuslaillinen asema erityissyyttäjinä ja myös valtakunnansyyttäjän virkatoimia valvovina ylimpinä laillisuusvalvojina.
Lausuntotiivistelmässä esitetään yhteenveto lausunnoissa esitetyistä yleisistä ja yksityiskohtaisista kannanotoista työryhmän ehdotuksiin.
Suhtautuminen mietinnön esityksiin oli yleisesti myönteistä ja suurin osa lausunnonantajista kannatti ehdotuksia. Muutamissa lausunnoissa pidettiin tärkeänä sen seikan korostumista, ettei ehdotettavilla säännöksillä ole tarkoitus muuttaa syyttäjän ja esitutkintaviranomaisten välistä kansallista työnjakoa myöskään EPPO:n toimivaltaan kuuluvissa rikosasioissa. Eniten palautetta aiheutti työryhmän säännösehdotus toimivaltaristiriitojen ratkaisemisesta EPPO:n ja kansallisen syyttäjäviranomaisen välillä. Jatkovalmistelussa toivottiin tältä osin selvennettäväksi menettelyä, jossa toimivallan jakamista koskeva valtakunnansyyttäjän päätös saatetaan Helsingin käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Lisäksi jatkovalmistelussa toivottiin paremmin huomioitavan EPPO:n laillisuusvalvonnallinen kokonaisuus ja otettavan huomioon eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin perustuslaillinen asema erityissyyttäjinä ja myös valtakunnansyyttäjän virkatoimia valvovina ylimpinä laillisuusvalvojina.
Lausuntotiivistelmässä esitetään yhteenveto lausunnoissa esitetyistä yleisistä ja yksityiskohtaisista kannanotoista työryhmän ehdotuksiin.