Erikokoisten yritysten rooli taloudessa ja kasvun aikaansaamisessa
Karhunen, Hannu; Kerko, Santtu; Kiema, Ilkka; Lähdemäki, Sakari (2020-02-20)
työ- ja elinkeinoministeriö
20.02.2020
Julkaisusarja:
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:7This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-494-5Tiivistelmä
Pk-yrityksiä tarkastellaan usein erillisinä yrityksinä silloinkin kun ne ovat konsernin osia. Tämä saa pk-yritysten roolin taloudessa näyttämään suuremmalta kuin konserneja kokonaisuuksina tarkasteltaessa. Raportissa selvitetään aiempaa systemaattisemmin, miten konserniriippuvuuksien huomioiminen muuttaa kuvaa erikokoisten yritysten roolista taloudessa.
Tutkimuksessa erotellaan kaksi tapaa käsitellä konserneja yrityksiin rinnastettavina kokonaisuuksina. Näitä nimitetään kansalliseksi ja kansainväliseksi konsernitasoksi.
Pk-yritysten osuus yritysten henkilötyövuosista ja arvonlisästä on kansallisella konsernitasolla
8 prosenttiyksikköä ja kansainvälisellä konsernitasolla 15 prosenttiyksikköä pienempi kuin silloin, kun konsernirakenteita ei oteta huomioon.
Yritysten sisäinen työpaikkojen nettokasvu on vahvinta itsenäisissä pk-yrityksissä. Sisäisen henkilöstökasvun ohella ns. luova tuho ja yritysten siirtyminen luokasta toiseen muuttavat kunkin yritysluokan henkilöstöä. Koko yritysluokan yhteenlaskettu työpaikkojen määrän kasvu on vahvinta konserniin kuuluvien pk-yritysten luokassa.
Itsenäisten pk-yritysten osuus Suomen viennistä paljastuu pienemmäksi kuin mihin aiemmat tutkimukset ovat viitanneet.
Pk-yrityksille kohdennetut yritystuet on pääosin myönnetty aidoille pk-yrityksille, mutta konsernirakenteen huomioiminen laskee pk-yritysten osuutta tuensaajista.
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Pertti Hämäläinen, pertti.hamalainen(at)tem.fi,
puh. +358 295 063 516
Tutkimuksessa erotellaan kaksi tapaa käsitellä konserneja yrityksiin rinnastettavina kokonaisuuksina. Näitä nimitetään kansalliseksi ja kansainväliseksi konsernitasoksi.
Pk-yritysten osuus yritysten henkilötyövuosista ja arvonlisästä on kansallisella konsernitasolla
8 prosenttiyksikköä ja kansainvälisellä konsernitasolla 15 prosenttiyksikköä pienempi kuin silloin, kun konsernirakenteita ei oteta huomioon.
Yritysten sisäinen työpaikkojen nettokasvu on vahvinta itsenäisissä pk-yrityksissä. Sisäisen henkilöstökasvun ohella ns. luova tuho ja yritysten siirtyminen luokasta toiseen muuttavat kunkin yritysluokan henkilöstöä. Koko yritysluokan yhteenlaskettu työpaikkojen määrän kasvu on vahvinta konserniin kuuluvien pk-yritysten luokassa.
Itsenäisten pk-yritysten osuus Suomen viennistä paljastuu pienemmäksi kuin mihin aiemmat tutkimukset ovat viitanneet.
Pk-yrityksille kohdennetut yritystuet on pääosin myönnetty aidoille pk-yrityksille, mutta konsernirakenteen huomioiminen laskee pk-yritysten osuutta tuensaajista.
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Pertti Hämäläinen, pertti.hamalainen(at)tem.fi,
puh. +358 295 063 516