Kiertotalouden ekosysteemit
Orko, Inka; Ritschkoff, Anne-Christine; Lantto, Raija (2020-02-21)
työ- ja elinkeinoministeriö
21.02.2020
Julkaisusarja:
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:13
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-500-3
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-500-3
Tiivistelmä
Kiertotalous on toimintatapa, jolla tähdätään kestävän kehityksen mukaiseen kasvuun. Materiaalikierrot ovat kiertotalouden keskiössä, sillä niihin liittyy merkittäviä ympäristövaikutuksia ja toisaalta merkittävää liiketoimintaa eri sektoreilla.
Vuonna 2018 materiaalikierroissa toimi yli 500 yritystä, ja kiertotaloudesta liikevaihtoa arvioidaan muodostuneen noin 11 mrd € (5 % bkt:sta). Kiertotalouden yritykset perustavat liiketoimintansa pääosin kierrätyksen tai resurssitehokkuuden liiketoimintamalleille. Vain muutama prosentti kiertotalouden liikevaihdosta kertyi tuote palveluna-konsepteista tai jakamisalusta-liiketoiminnasta.
Materiaalikiertotalouden ekosysteemit voidaan jakaa kolmeen tyyppiekosysteemiin: alueellisista vahvuuksista ponnistavat ekosysteemit, teollisuuden vahvojen vetureiden ekosysteemit, sekä kiertotalousvisioon nojaavat ekosysteemit. Eri tyyppisillä ekosysteemeillä on oma tärkeä roolinsa kiertotalouden toteutuksessa.
Kiertotalouden materiaalikiertoihin liittyvä liiketoiminta on arvion mukaan kaksinkertaistettavissa vuoteen 2030 mennessä. Kasvu vaatii kuitenkin samaan suuntaan ohjaavia yhtäaikaisia politiikkatoimia, kuten sääntely, investointituet ja T&K&I kannusteet. Seuraavaksi tulisi arvioida valittujen kiertotaloustoimien yhteinen vaikuttavuus eri toimialoilla suhteessa hiilineutraalisuustavoitteisiin ja kiertotalouden toteutumiseen.
Yhteyshenkilö: Sari Tasa, Työ- ja elinkeinoministeriö ja Inka Orko, VTT
Julkaisu päivitetty 19.3.2020: tekijät ja yhteyshenkilöt, tekijäluettelo s. 22, oikeinkirjoitus s. 99.
Vuonna 2018 materiaalikierroissa toimi yli 500 yritystä, ja kiertotaloudesta liikevaihtoa arvioidaan muodostuneen noin 11 mrd € (5 % bkt:sta). Kiertotalouden yritykset perustavat liiketoimintansa pääosin kierrätyksen tai resurssitehokkuuden liiketoimintamalleille. Vain muutama prosentti kiertotalouden liikevaihdosta kertyi tuote palveluna-konsepteista tai jakamisalusta-liiketoiminnasta.
Materiaalikiertotalouden ekosysteemit voidaan jakaa kolmeen tyyppiekosysteemiin: alueellisista vahvuuksista ponnistavat ekosysteemit, teollisuuden vahvojen vetureiden ekosysteemit, sekä kiertotalousvisioon nojaavat ekosysteemit. Eri tyyppisillä ekosysteemeillä on oma tärkeä roolinsa kiertotalouden toteutuksessa.
Kiertotalouden materiaalikiertoihin liittyvä liiketoiminta on arvion mukaan kaksinkertaistettavissa vuoteen 2030 mennessä. Kasvu vaatii kuitenkin samaan suuntaan ohjaavia yhtäaikaisia politiikkatoimia, kuten sääntely, investointituet ja T&K&I kannusteet. Seuraavaksi tulisi arvioida valittujen kiertotaloustoimien yhteinen vaikuttavuus eri toimialoilla suhteessa hiilineutraalisuustavoitteisiin ja kiertotalouden toteutumiseen.
Yhteyshenkilö: Sari Tasa, Työ- ja elinkeinoministeriö ja Inka Orko, VTT
Julkaisu päivitetty 19.3.2020: tekijät ja yhteyshenkilöt, tekijäluettelo s. 22, oikeinkirjoitus s. 99.