Vesiviisaan bio- ja kiertotalouden kannusteet
Salminen, Jani; Määttä, Kalle; Noro, Kirsi; Raatikainen, Jenni; Maidell, Marjo; Haimi, Henri; Pohjola, Johanna; Horne, Paula; Karjalainen, Anna; Junttila, Ville (2020-02-26)
valtioneuvoston kanslia
26.02.2020
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:9
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-832-8Kuvaus
Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi)
Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.
Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.
Tiivistelmä
Tämän selvityksen lähtökohtana oli arvioida niitä ohjauskeinoja, joilla vauhditetaan runsaiden vesivarojen Suomen kehittymistä edelläkävijäksi vesiviisaassa bio- ja kiertotaloudessa. Tämän loppuraportin ensimmäisessä osiossa tarkastelemme vedenkäytön nykytilaa Suomessa ja vertaamme sitä Tanskan ja Alankomaiden vastaaviin lukuihin. Vesitehokkuus oli noin kahdella kolmasosalla vertailun runsaasta 60 toimialasta Suomessa Tanskaa heikompi.
Toisessa osiossa selvitimme haastatteluiden avulla eri toimijoiden näkemyksiä vesiviisaan bio- ja kiertotalouden valtavirtaistumisen ajureihin, esteisiin, mahdollisuuksiin ja ohjauskeinovaihtoehtoihin. Tärkeinä tekijöinä esille nousivat vesiin ja veden käyttöön liittyvät imagokysymykset, kiertotalouden sääntely-ympäristöön liittyvät epävarmuudet ja tarve erityyppisten ohjauskeinojen rinnakkaiselle käytölle.
Kolmas osio keskittyy taloudellisiin ohjauskeinoihin. Perustelluimmiksi, jatkovalmistelun ansaitseviksi taloudellisiksi ohjauskeinoiksi esitämme vedenottoon ja/tai jätevesipäästöihin kohdistuvaa veroa, uusiomateriaaleja suosivaa kierrätysveroa ja näiden rinnalle julkisen vallan panostuksia informaatio-ohjaukseen ja vesiviisaan kiertotalouden T&K&I-toimintaan.
Neljännessä osiossa tarkastelemme vesiviisaan bio- ja kiertotalouden rahoitusratkaisujen nykytilaa ja kehitystarpeita. Yksityisten sijoittajien kiinnostusta sijoittaa ympäristöystävällisiin hankkeisiin olisi syytä hyödyntää. Erityisesti yksityistä ja julkista pääomaa yhdistävien blended finance -mallien soveltuvuutta Suomeen tulisi selvittää tarkemmin.
Toisessa osiossa selvitimme haastatteluiden avulla eri toimijoiden näkemyksiä vesiviisaan bio- ja kiertotalouden valtavirtaistumisen ajureihin, esteisiin, mahdollisuuksiin ja ohjauskeinovaihtoehtoihin. Tärkeinä tekijöinä esille nousivat vesiin ja veden käyttöön liittyvät imagokysymykset, kiertotalouden sääntely-ympäristöön liittyvät epävarmuudet ja tarve erityyppisten ohjauskeinojen rinnakkaiselle käytölle.
Kolmas osio keskittyy taloudellisiin ohjauskeinoihin. Perustelluimmiksi, jatkovalmistelun ansaitseviksi taloudellisiksi ohjauskeinoiksi esitämme vedenottoon ja/tai jätevesipäästöihin kohdistuvaa veroa, uusiomateriaaleja suosivaa kierrätysveroa ja näiden rinnalle julkisen vallan panostuksia informaatio-ohjaukseen ja vesiviisaan kiertotalouden T&K&I-toimintaan.
Neljännessä osiossa tarkastelemme vesiviisaan bio- ja kiertotalouden rahoitusratkaisujen nykytilaa ja kehitystarpeita. Yksityisten sijoittajien kiinnostusta sijoittaa ympäristöystävällisiin hankkeisiin olisi syytä hyödyntää. Erityisesti yksityistä ja julkista pääomaa yhdistävien blended finance -mallien soveltuvuutta Suomeen tulisi selvittää tarkemmin.